Tähän kenttään voi lähettää kysymyksiä ja kommentteja läpi tilaisuuden!

Nuorten kasvavasta tarpeesta mielenterveyteen on uutisoitu paljon. Mitkä ovat tehokkaimmat toimenpiteet ja hoitomuodot nuorten mielenterveyden tukemiseksi?

Mitä mielestänne on se, että lapsi tai nuori tulee kuulluksi tai osallistuu. Moni lapsi ja nuori itse ajattelee sen tarkoittavan sitä, että asiat pitää tehdä juuri siten kuin he haluavat/ ei tarvitse tehdä mitään, mitä ei itse halua. Miten löyt

... Miten löytää tasapaino sen välillä, ett

... ääh, sori.Miten löytää tasapaino sen välillä, että tulevat kuulluksi, mutta ymmärtävät, että he eivät voi päättää kaikkea, joitain asioita pitää vaan tehdä, vaikka ei huvittaisi.

Päivi, miten konkreettisesti otetaan nuoret mukaan keskusteluun? Tavoite selvä, mutta miten?

Olen ilolla seurannut Unicefin Lapsiystävällinen kunta -työn edistymistä Suomessa. Monia erinomaisia käytännön esimerkkejä lasten ja nuorten osallistamisesta.

Miten konkreettisesti voidaan ottaa mukaan nuoret keskusteluun heistä ja tulevaisuudesta? Eli tavoite on selvä, mutta miten?

Mitkä ovat yleisimpiä väärinkäsityksiä liittyen nykynuoriin?

Kiitos Suomalaiselle Tiedeakatemialle. Yhtä Suomen tärkeintä kenttää tarkasteleva monipuolinen näkymä. Eritoten Hannu Simolan esitys valoitti sitä synkeää ristiriitaa, mikä vallitsee hyvien suunnitelmien ja tarkoitusperien ja raaán arjen todellisuuden välissä. Ei ole Suomen lasten ja nuorten kaikkien hyvä olla ja elää tässä maassa ja maailmassa.

Millaisia vaikutuksia jaksamisella ja mielenterveyden haasteilla on nuorten oppimiseen?

Miten voidaan puuttua nuorten kokemaan syrjintään ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin hyvinvoinnille?

Miten voidaan puuttua nuorten kokemaan syrjintään ja sen aiheuttamiin vaikutuksiin hyvinvoinnille?

Miten suhtautua nuorten suomen käyttöön? Välillä tuntuu, että some aiheuttaa vain erilaisia ongelmia, vaikuttaa itsetuntoon herkässä iässä.

Miten näkisitte, että voisimme muuttaa aikuisten suhtautumista nuoriin aktiivisina yhteiskunnan jäseninä? Itsestä tuntuu että aikuisten asenteet monesti rajoittavat monesti nuorten vaikuttamismahdollisuuksia ja moni hyvä nuorten ajatus jää kuulematta.

Onko nuorten yksinäisyyden kokemuksissa havaittavissa muutoksia? Millaisia eroja on nuorten välillä, esim sukupuolen, syntyperän ym suhteen?

Miten voi olla suurin osa lapsia ja nuoria , jotka voivat hyvin suurin osa, jos koulukiusaajia on kymmeniä tuhansia ja kiusattuja , väkivalta ja nuorison tekemät rikokset ovat lisääntyneet huomattavasti. Ristiriita on jäätävä . Päihdeongelmat ja mielenterveysongelmat ovat käsinkosketeltavaa . Hoitoon pääsy ja avun saaminen eivät kohtaa . Hannu Simola kiitos tosiasioiden tuomisesta esille, koska parempiosaiset lapset ja perheet ovat mittaristoa tehdessä suurin osin olleet tutkimuksen kohteena ja heidän lapsiaan hyvästä elämästä on haastateltu..

Syntyperäeroja lasten kokemaan yksinäisyyteen löytyy esim. kouluterveyskyselystä. näkee myös sukupuolittain tulokset

Tässä vielä linkki: https://public.tableau.com/app/profile/.kouluterveyskysely/viz/Lastenjanuortenterveysjahyvinvointi/Navigointisivu

Pitkät koulupäivät palvelevat taas vanhempien tarvetta olla töissä. Entä jos mahdollistettaisiin paremmin osa-aikatyön tekeminen, niin että vanhemmilla olisi mahdollisuus olla enemmän lastensa kanssa.

Tämä on niin uusi malli, että vaikuttavuudesta ei ole vielä tietoa: https://harrastamisensuomenmalli.fi/

En muista aikaa, kun OKM:llä oli demokratiakasvatusprojekti, jossa kouluttajat jalkautuivat kouluihin kertomaan kouludemokratian lisäämisestä. Eräässä tilaisuudessa opettaja kysyi, millä tavalla hän voisi innostaa oppilaita nostamaan esiin erilaisia epäkohtia tai muutoksen tarpeita. Vastaus oli: Kaikki innostaminen on suotavaa, kunhan et nyt innosta heitä barrikadeille ...

Jengiytymisen ja rikollisuuden juurisyihin pitäisi tarttua. Jos on lapsiköyhyyttä, huono-osaisuutta ja syrjintää, se voi sysätä rikollisuuteen ja syrjäytymiseen.

Jengissä voi olla ihan hyvä elämä JOS sitä ei löydy muualta. Kyse on sosiaalisesta ja kulttuurisesta marginalisaatiosta ja disintegraatiosta.

Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen mukaan osa oppilaista putoaa kyydistä jo kahden ensimmäisen kouluvuoden aikana. Miksi tähän alkuvaiheeseen ei panosteta tarpeeksi?

Mirja, siksi koska nykyiseen itseohjautuvuuteen, ilmiöoppimiseen ja pelkkään oppijoiden oppimisen ohjaamiseen (ei oppilaiden opettamiseen) uskova ideologia vetäytyy vastuusta.

Tallenne tilaisuudesta tulee Tiedeakatemian sivuille heti huomenna.

Kiitokset!