Kysy tai kommentoi
Eräs ajatus ja näkemys sekä kokemus: Terveydenhuollon Kokonaiskuvan visiosta: Mielenprosessissa apu ja tuki sekä tieto tulee: Luota mielenterveyspalvelujärjestelmään joka tulee asiakkaasta katsottuna ulkoapäin, jonka lisäksi asiakas tuottaa ja luo sekä kehittää mielenterveystietoa parhaalla katsomallaan tavalla, joka tulee ihmisen sisältäpäin. Kas kummaa, sama kaava toimii kaikissa sairausryhmissä. Teemalla: Mielenkorjaaminen on jokaisen oikeus elämässä💝
tuuli
09:16jääkö tilaisuudesta tallenne?
Moderator
09:46Tilaisuudesta ei jää tallennetta.
Kimmo Kosonen Kokemusasiantuntija Pro Mielenterveysala
09:22Ajateltavaa Diagnoosista, johon hyvinvointialueen rahoitus perustuu: Kuntoutumisessa kannattaa keskittyä siihen miten tulee kuntoon, jopa Mielenkorjaamiseen asti, joten diagnoosilla ei ole suurta merkitystä, koska kuntoutuksen edetessä täytyisi kirjoittaa aina uusi diagnoosi, kun tila muuttuu💝Huomioitavaa on, että diagnoosi annetaan akuuttivaiheessa, joten mikä on diagnoosi kuntoutusprosessin loputtua!
Terhi Holappa UNA Oy
09:53Erinomainen ja mielenkiintoista tutkimustietoa sisältävä puheenvuoro Juha Auvinen
Mikko Nenonen yleislääket dos, eMBA, perusterveydenhuoltoa ja johtamista kuudella vuosikymmenellä
10:15Omalääkärimallin käyttöönotto olisi toiminnallisesti kansanterveyslain veroinen muutos käytännön työssä. Näyttää kuitenkin siltä, että tähän muutokseen on lähdetty paljon kevyemmin eväin. Kansanterveyslain voimaantuloon liittyi kahden uuden lääketieteellisen tiedekunnan perustaminen Tampereelle ja Kuopioon kouluttamaan uuden paradigman mukaiseen toimintaan kykeneviä terveyskeskuslääkäreitä, kun aiemmat koulutusohjelmat olivat suuntautuneet erikoislääkäreiden tuottamiseen sairaaloiden tarpeisiin. Kunnanlääkärit pyörittivät ennen kansanterveyslakia omissa kunnissaan ”pikkusairaaloita”, joissa leikattiin ja synnytettiin. Kauhajoelta löytyi vielä 1970-luvulla täysin varustettu leikkaussali, jossa oli leikattu välilevytyriä ja mahahaavoja. Äänekoskella ja esimerkiksi Laukaassa leikattiin vielä 1980-luvuilla. Uusiin tiedekuntiin hakeutui paljon uusia ja uudistushenkisiä professoreita ja uusi paradigma jaksoi kantaa 90-luvulle. Nyt on vähitellen palattu entisiin toimintamalleihin, ja perusterveydenhuollosta on tullut taas vähemmän arvostettu urapolku. Huoleni onkin: MISSÄ KOULUTETAAN UUDEN PARADIGMAN TARVITSEMIA OMALÄÄKÄREITÄ? Ne noin 1000 ulkomailla opiskelevaa tulevaa lääkäriä taitavat olla myös kovin sairaala- ja erikoissairaanhoito-orientoituneita. Oman 50 vuoden kokemuksen pohjalta voin kertoa, että omalääkäriys on todella vaativa erikoisala, ehkä yleislääketieteen suppea erikoisala. Uutta tiedekuntaa tuskin enää pystyään näihin tarpeisiin perustamaan.
Tuure
10:25Kainuusta on kuulunut jo pitkän aikaa korpeimme kuiskintaa ja jylhien järvien loiskintaa, mutta tänään sieltä (niin Vuokatista kuin Kajaanista) kuuluu ilahduttavasti myös hienoja asioita perusterveydenhuollon toiminnan parantamisen ja kehittämisen kannalta. "Meidän on uudesta luotava maa! Raukat vain menköhöt merten taa!"
Hoitaja
10:26Onko hoitajien kokemuksia tutkittu ja miten erilaiset mallit ovat vaikuttaneet hoitajien veto- ja pitovoimaan? Keskustelu on usein kovin lääkärivetoista, vaikka myös hoitajat kantavat paljon vastuuta perusterveydenhuollossa.
Tuula Kock
10:29Mielestäni yksi tärkeä elementti omalääkärin tukena ja hoidon jatkuvuuteen on myös sujuvat ja kätevät konsultaatiomallit erikoissairaanhoitoon, jolloin potilasta ei tarvitse lähettää turhaan. Tässä oli tärkeää myös se, että omalääkärit ja sairaalan erikoislääkärit tunsivat toisensa. (Tämä kokemus on 90-luvulta). Miten tämä toimii nykyisin? Toivottavasti hyvin.
Kirsi Varhila
10:32Omatiimimallissa ehkä hoitajan rooli korostuu lääkärin rinnalla tai itse asiassa ensisijaisena yhteyskanavana asiakkaan suuntaan. Yleensä myös hoitajat pysyvät vakiintuneissa tehtävissään liikkuvia lääkäreitä eli vaihtuvuus pienempää. Kuten hoitaja edellä toteaa, niin hoitajan roolia olisi hyvä selvittää ja tuoda esille näissä puheenvuoroissa. Moniammattillisuutta kuten esim sosiaalityötä/-ohjausta unohtamatta. Integraatio on laajempi käsite kuin pth ja esh lääkärien välinen.
Jussi Leppänen
10:33Kysymys Emil Heinäaholle: puhuit puheenvuorossa, että ”täällä Espoossa on kaupunkimainen rakenne ja väestö”. Miten näet omalääkärimallin hyödyntämisen mahdollisuudet LUVNin maaseutumaisemmilla alueilla? Kenen tulisi vastata ammatinharjoittajamallissa toimitilojen vuokraamisesta ja ylläpitämisestä?
Minna Leppäkynnäs
10:42Hoidon jatkuvuus ja Oma lääkärisi/hoitajamalli on ilman muuta tavoitetila. Mallia kuitenkin haastaa se, että perusterveydenhuolto on mittava koulutusorganisaatio eli lähes kaikki lääkärit käyvät uransa alkuvaiheessa töissä perusterveydenhuollossa YEK lääkärinä. Näiden lääkäreiden kouluttaminen ja ohjaaminen vie voimavaroja Oma lääkäriltä ja mielestäni 9 kk YEK lääkäri ei voi olla Oma Lääkäri. Miten näiden lääkäreiden ohjaus ja koulutus tulisi järjestää Oma Lääkäri järjestelmässä tai mallissa, jossa meillä on paljon ammatinharjoittajalääkäreitä, jotka eivät voi toimia YEK lääkäreiden ohjaajina?
Mietteliäs
10:44Kysymys Emil Heinäaholle: Kun ammatinharjoittajalla on oikeus "kiristää ja löysätä ruuvia" liittyen potilasvastuuseen, niin mihin listalle siirtyvät ne potilaat, jotka ovat "kiristetyn ruuvin" ulkopuolella? Kuinka usein säätöä saa tehdä? Mallia tuntemattomalle tämä aiheuttaa mietteen, että yhtenä vuonna sinulla on omalääkäri, mutta seuraavana ei. Sitten taas on ja sitten taas ei. Eli miten potilasmassan titraus tulee toimimaan sitten kun teette tätä isolla volyymilla?
Veera K.
10:50Syrjäseuduille organisoidaan ns. liikkuvia palveluja. Miten omalääkäri/omatiimi/ammatinharjoittajamalli vaikuttaa liikkuviin palveluihin vai vaikuttaako? Onko kokemusta?
Katri Partanen
10:50Esityksissä viitattiin muutaman kerran muihin ammattilaisiin mm. fysioterapeutteihin ja, että tarpeen mukaan ohjataan asiakas eteenpäin. Tässä korostuu hoidon tarpeen arvio, että tosiaan tunnistetaan esim. tule-vaivoissa ohjaus fysioterapeutille. Kaikkien ammattiryhmien ydinosaaminen tulee hyödyntää, että perusterveydenhuolto saadaan toimimaan.
Anne Pihl
10:53Kysymys ei suoraan liity hoidonjatkuvuusmalliin. Terveysaseman valinta: "Potilas voi valita terveysaseman, joka vastaa hänen perusterveydenhuollon palveluistaan. Terveysasemaa voi vaihtaa kirjallisella ilmoituksella enintään vuoden välein." Voiko terveysasema olla väljä tai laajempi käsite eli esim koko hyvinvointialue? Vai täytyykö meidän pidättäytyä terveysaseman valinnassa kiinteässä rakennuksessa?
Mervi Flinkman, Tehy ry
10:55Omahoitajien rooli on tärkeä hoidon jatkuvuuden kehittämisessä.
Kahdellatoista hyvinvointialueella on parhaillaan käynnissä valtiorahoitteinen työnjakopilotti, jossa rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien tehtävänkuvaa pilotoidaan osana perusterveydenhuollon hoidon jatkuvuusmalleja.
Tavoitteena on kehittää lääkkeenmääräämishoitajille kansallisesti työnkuva, jota hyvinvointialueet voivat hyödyntää.
Tämä kansallinen kehittämistyö on tärkeää, jotta jokaisen hyvinvointialueen ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen. Tällä tavoin lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen saadaan nykyistä tehokkaammin ja laajemmin käyttöön hyvinvointialueilla.
Hannu Kokki
11:03Kysymys Emil Heinäaholle: onko ammatinharjoittajamallissa palkkioperusteena kuinka suuri osa vastuuväestöstä hoitotavoitteissa esimerkiksi verenpaineen, kolesteroliarvojen ja verensokerin suhteen?
Kansalainen
11:06Hoidon jatkuvuus voidaan turvata vain ottamalla systeemiin kaikki palveluntuottajat ja ammatinharjoittajat tasavertaisina (lue yksityinen ja julkinen tuotanto).
Kimmo Kosonen Kokemusasiantuntija Pro Mielenterveysala
11:30Kysymys kaikille? Saadaanko paras mahdollinen kuntoutusprosessin tulos asiakkaalle? Miten tietojen yhteiskäyttö toimii yhteen asiakkaalle, joka myös tuottaa ja luo sekä kehittää terveystietoa elämäänsä varten, johon se käyttää apuna ammattitietoa ja kokemustietoa sekä omaistietoa. Huomio. asiakastiedon ja osaavan kokemustiedon ero on merkittävä terveydenhoidon laadussa ja hoidossa sekä kehittämisessä, koska terveyspalvelu kehittyy koko ajan avonaisempaan ja terveempään sekä mittaavaan suuntaan Kansalaisille.
Mikko Nenonen yleislääket dos, eMBA, perusterveydenhuoltoa ja johtamista kuudella vuosikymmenellä
11:41Onko hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa lopultakaan niin tärkeä. Se painottaa satunnaista hoitoon hakeutumista. Tärkeintä olisi kuitenkin ehkä hoidon jatkuvuus ja se, että ihminen on tarvitsemassaan seurannassa.
Huolestunut kansalainen
11:42Miten turvataan hoidon jatkuvuus kun potilaalla tulee nyt säädetyn lain mukainen kolmas kerta vuodessa täyteen? Tämän myötähän hänen tulee maksaa omasta lompakostaan hoidon jatkuvuus yksityisellä palveluntarjoalla loppu vuoden osalta. Lisäksi: miten tiedon kulku yksityisen- ja julkisen terveydenhuollon puolella toteutetaan hoidon jatkuvuuden näkökulmasta tässä mallissa?
Anne Huotari, Pohde
11:45Monissa tutkimuksissa on todettu, että juuri rahoituksen monikanavaisuus on Suomen terveydenhuoltojärjestelmän suurin ongelma hoidon jatkuvuuden kannalta. +65-kokeilu hajoittaa jatkuvuutta lisää. Eikö olisi syytä hakea rahoituspohjasta ratkaisua ja toteuttaa aito hoidon jatkuvuus lääkärin lisäksi hoitajalle ( Kainuun mallista hyviä kokemuksia)?
Hoitaja
11:46Mikko Nenonen yleislääket dos, eMBA, perusterveydenhuoltoa ja johtamista kuudella vuosikymmenellä
14:41
Onko hoitoonpääsy perusterveydenhuollossa lopultakaan niin tärkeä. -> sanoisin, että ehdottomasti on. Jos hoitoon pääsylle ei ole mitään määräaikaa eikä siihen panosteta, pahimmassa tapauksessa esim. syöpäpotilas jää odottamaan aivan liian kauan, että pääsee edes ensimmäiselle käynnille tarkistamaan, onko oireilu huolestuttavaa vai ei. Osa asiakkaista tarvitsee useita käyntejä pth:ssa ja osa tarvitsee sen ensimmäisen käynnin perusterveydenhuollossa ja sen jälkeen kiireellisen esh-kontaktin, ja sitten on ihmisiä siinä välissä. Asiakkaiden kirjo erilaisine tarpeineen on hyvä ottaa huomioon koko palvelujärjestelmässä ihan jo kansanterveydellisessä mielessä - inhimillisestä puolesta puhumattakaan.
Mikko Nenonen yleislääket dos, eMBA, perusterveydenhuoltoa ja johtamista kuudella vuosikymmenellä
11:52Hoitaja tuo hyvin esiin nykyisen ongelman, joka syntyy siitä, että asiakaskuntaa ei osata/haluta segmentoida. Asiakkaat ja heidän tarpeensa ovat erilaisia ja silti järjestelmän tarjoama heille on sama, eli 15 minuutin oleskelu lääkärin kanssa samassa huoneessa. Tuo syöpahuoli tulee voida hoitaa nopealla ja kevyellä kontaktilla joka käynnistää tarvittaessa tutkimus-hoitoprosessin. Omalääkäri on tarpeen, kun siitä on hyötyä, eli satunnaiset käynnit eivät riitä, vaan tarvitaan systemaattista seurantaa ja ohjausta pärjäämisen tueksi.
Tiina Marttila
11:55Hoitoon pääsyyn liittyvistä hoitotapahtumista suurimman osan toteuttaa tällä hetkellä julkisessa terveydenhuollossa hoitajat. Usein lääkäriä konsultoidaan. Se on ehkä hyvä muistaa, että julkinen perusterveydenhuolto toimii hyvin hoitajavetoisesti tällä hetkellä.
No nyt.
11:55Oi joi. Nyt ei kansanedustaja tiedä yhtään, mitä kaikkia asioita halutaan kysyä perusterveydenhuollon lääkäriltä, jos ja kun sanoittaa, ett"ei ole turhia lääkärikäyntejä". Jos avoin linja kaikelle avataan, mikään määrä lääkärikuntaa ei riitä kantamaan kuormaa. Lääkärille vastattavaksi lääketieteellisesti relevantit ja vaikuttavat kysymykset, kiitos.
Kansalainen
11:55Perusterveydenhuollossa pitäisi myöntää, että kaikkia potilaita ei hoideta samalla kauhalla. Tarvitaan erilaisia interventioita.
Nimim.
11:59Henkilökunnan riittävyyden rinnalla tulisi käsitellä henkilökunnan pysyvyyttä/vaihtuvuutta, joka on ratkaisevaa hoidon jatkuvuudelle.
Hoitaja
11:59Samaa mieltä kuin No nyt. Hoitaja ei ole mikään portinvartija, joka estää lääkärille pääsyn vaan yrittää parhaansa mukaan kartoittaa, kenellä on erittäin kiireellistä asiaa, kenellä on kiireelistä asiaa, kenellä on vähemmän kiireellistä asiaa, kuka ylipäänsä edes tarvitsee lääkäriä ja kuka jotain muuta ja kenen asia voidaan hoitamaan heti ensimmäisellä yhteydenotolla. Osa haluaa lääkärille ihan vaan siksi, kun "hoitajan vastaus ei kelpaa tai siitä ei tykätä" tai asiassa, johon terveydenhuollon palveluja ei ole suinkaan tarkoitettu.
Aino R.
12:01Jotta omalääkärimallia voidaan aidosti toteuttaa, niin henkilökunnan pysyvyyteen ja vaihtuvuuteen pitää kiinnittää huomiota. On kohtuutonta, jos lääkäri vaihtuu useamman kerran vuoden aikana.
Satu Elo
12:03Sujuvaa hoitoonpääsyä voi edistää sillä, että asiakkaat voivat varata ajan verkkoajanvarauksen kautta sopivaan palveluun tai sopivalle ammattilaiselle. Suurin osa osaa valita oikein ja tietää minkä vaivan osalta minnekin pitää mennä tai siihen voi antaa ohjausta. Liian raskas hoidon tarpeen arviointi ja että jokaisen pitää soittaa puhelimella on vanhanaikaista ja kuormittaa liikaa järjestelmää. Pitää katsoa isoa kuvaa, eikä lähteä siitä, että meidän maassa ei ihmiset osaisi toimia, kun on ohjeet. Hienosti on lähtenyt julkisen puolen digipalvelut käyttöön, vaikka sitäkin pelättiin!
Henkka
12:10Olen eri mieltä kuin Satu Elo. Tänään uutisissa miten ihmiset käyvät liikaa terveysvakuutusten kautta lääkärissä pikkuflunssistakin. Jos ajan saa valita itse ilman minkään laista hoidon tarpeen arviointia ja kiireelisyysarviointia, listat ovat tukossa eivätkä kiireelliset tapaukset pääse ensin. Terveyspalveluissa tarjonta luo herkästi kysyntää. Kun resurssit ovat rajalliset, ne on käytettävä viisaasti, kustannustehokkaasti ja oikeudenmukaisesti.
NT
12:16Juuri näin Henkka, tuolla juurikin perusterveydenhuollossa työskentelevänä pidän tehokasta hoidon tarpeen arviota tärkeänä työkaluna, jos jokainen saa valita palvelun ja tulla missä tahansa asiassa lääkärille, järjestelmä kaatuu. Osa ihmisistä ymmärtää missä vaivoissa hakeudutaan minnekin ja millä aikataululla, mutt sitten on osa ihmisiä jotka hakeutuvat runsaasti vastaanotoille asioissa joissa ei ole tarpeen hakeutua.
Mikko Nenonen yleislääket dos, eMBA, perusterveydenhuoltoa ja johtamista kuudella vuosikymmenellä
12:19Tolkun puhetta, Waltteri. Hyvinvointialueet toivat meille vaihtuvat virkahenkilölääkärit ja satunnaisuuden, sitä edelsi pitkä perusterveydenhuollon rapautuminen terveyskeskuksissa, mutta sitä ennen omalääkärit eli kunnanlääkärit menehtyivät työtaakkansa alle. Siihen malliin ei ole palaamista ja tarvitaan nykyaikainen versio, joka pystyy tukemaan kansalaisten pärjäämistä ja takaa myös henkilöstön työhyvinvoinnin.
Aaro T
12:20Voisiko uutta rahoitusmallia kehittäessä ajatella, että Kela korvaisi avosairaanhoidossa yleislääkärin omalääkäritoiminnan sekä hyvinvointialueilla että työterveyshuollon sairaanhoidon vastaanotoilla? Ehkä kokonaisuus olisi selkeämpi.
Palasteltua tietoa myös kansalaisten käyttöön
12:20Kansalaiset osallistuisivat varmasti mielellään näihin perusterveydenhuollon maineen palauttamistalkoisiin, kun vaan ymmärtäisivät mitä perusterveydenhuollossa tehdään ja kuinka ammattitaitoisia ammattilaisia siellä työskentelee. Mielellään näkisin myös mediassa esitettävän laskelman siitä, miten paljon veronmaksajille maksaa erikoissairaanhoidon poliklikkkakäynti versus sama käynti perusterveydenhuollon lääkärillä. Asiakashan näkee tämän vain omassa laskussaan, mutta todellisuus on se että lasku on paljon suurempi kuin mitä asiakas maksaa. Tuodaan siis jatkossa enemmän kustannustietoa myös kansalaisten tietoon! Ja nimenomaan pilkottuna käynteihin/toimenpiteisiin ei niinkään isoihin miljoonaluokkiin, jossa epämääräisesti kerroraan kuinka paljon terveydenhuolto maksaa kaikkiaan. Meillä on paljon fiksuja kansalaisia, jotka käyttäytysivät eri tavoin, kun ymmärtäisivät myös yksittäisen teon vaikutuksen.
Mikko Nenonen yleislääket dos, eMBA, perusterveydenhuoltoa ja johtamista kuudella vuosikymmenellä
12:25Missä on ollut asiakas/potilas tämän päivän seminaarissa? Nyt on taidettu puhua hänen päänsä yli.
Julkista sote palvelujärjestelmän johtamista tulee kehittää
12:26Asiakaslähtöisyyden tulisi olla toiminnan ydin ja palveluiden johtamista tulisi uudistaa, eikä pysyä vanhanaikaisissa substanssihierarkisessa johtamisen mallissa. Hoidon ja palveluiden jatkuvuuden turvaaminen tulisi olla yksi keskeinen tavoite.
Mikko Nenonen yleislääket dos, eMBA, perusterveydenhuoltoa ja johtamista kuudella vuosikymmenellä
12:27Entäpä jos lähtisimme siitä, että SOTE kuuluu kansalle ja tämän mukaisesti palvelut järjestäisikin ja toteuttaisi kansalaisten omistama kuluttajaosuuskunta, kenties vain yksi valtakunnanlaajuinen.
Elina
12:28Samaa mieltä Mikko Nenonen. Sekä hoitaja- että potilasnäkökulmat ovat jäänet harmittavan vähälle, vaikka he ovat aivan keskeisessä asemassa koko sote-järjestelmän toimivuudessa.
Katri Partanen, Suomen Fysioterapeutit
12:31Laajentaisin näkökulmaa vielä moniammatillisempaan suuntaan. Kunkin ammattiryhmän ydinosaaminen hyödyksi asiakkaan parhaaksi tarvelähtöisesti.
Kalle Willman
12:34Perusterveydenhuollon näivettyminen nyt yli 25 vuoden aikana on aiheutunut erikoissairaanhoidon turpoamisesta. Pannaan se kuriin!
Anna Suutarla
12:36STM-vetoinen hoitotyön koulutuksen koordinaatiojaosto parhaillaan tarkastelee väestön sosiaali- ja terveydenpalveluiden tarpeita vastaavan hoitohenkilöstön erikoisosaamisen varmistamista ja asiantuntijarakenteiden kehittämistä kansallisesti yhtenäisesti. Perusterveydenhuollossa tulisi jatkossa vielä nykyistä paremmin ja systemaattisemmin hoitajan ja lääkärin välisessä tarkoituksenmukaisessa työnjaossa ottaa huomioon ja hyödyntää työparina työskentelevän hoitajan mahdollinen erikoistumis- tai laajavastuisen tason osaaminen.
Maria Mattila, Reumaliitto
12:43Potilaan näkökulmasta haasteena ei ole pelkästään hoitoon pääsy, vaan ennen kaikkea hoitopolkujen sujuvuus. Monet pitkäaikaissairaat ja monisairaat kokevat jäävänsä heitteille. Hoitosuunnitelman laatiminen perusterveydenhuollossa tulisi vakiinnuttaa käytännöksi, ja siitä on viestittävä selkeästi, jotta potilas tietää, miten edetä, milloin vaaditaan omatoimisuutta ja milloin häneen otetaan yhteyttä.
Yleisimpiin kansansairauksiin erikoistuneen hoitajan vastaanotto olisi kannattava ratkaisu. Hoitajat kulkevat parhaimmillaan potilaan rinnalla ja tukevat arjessa pärjäämistä pitkäaikaissairauden kanssa. Tämä on myös kustannustehokasta sote-järjestelmän kannalta – moni asia ratkeaa sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan vastaanotolla.
Katri Partanen, Suomen Fysioterapeutit
12:45Jokaisella hyvinvointialueella on käytössä fysioterapeutin tule-suoravastaanotto, jossa tule-vaivainen asiakas ohjataan hoidontarpeen arvioinnin kautta suoraan fysioterapeutille lääkärikäynnin sijaan. Tämän toimintavan kautta asiakas saa parhaan hyödyn tule-vaivoissa.
Mauno Vanhala, Yleislääket emeritus professori
12:46Hoidon jatkuvuus on luonnollisesti rakennettava lääkäri-potilas suhde kärkenä. Hoitajat eivät tee diagnooseja, ja vähemmät kirjoittavat reseptejä, tai määrittelevät hoitoa. Tällä hetkellä hoidon tarpeen arvioon tuhlautuu aika lailla turhaa aikaa.
Kimmo Kosonen Kokemusasiantuntija Pro Mielenterveysala
12:54Kiitos, että sain olla mukana kokemusasiantuntijana: Ajatuksella perusterveydenhoitoon: Mielenkäyttöjärjestelmässä on rajaton käyttö mahdollisuus kaikkeudelle🌎Toimin pienimuotoisesti Hyvinvointialueella.
Vastaa
Kimmo Kosonen Kokemusasiantuntija Pro Mielenterveysala
09:03