00:00
1:30:21

Johanna Suokivi

08:04
Pitää aina muistaa, että kasvisruuan saannin edellytys on lannoitus joka luomussa varsinkin edellyttää lantaa jota ei ole mikäli siirrytään kasviruokaan.

Juha Junnila

08:27
Toivottavasti hiilijalanjälkeä laskettaessa huomioidaan ero kotimaisen ja tuontilihan välillä

Elina Heino

08:24
raaka-aine ja valmistus on täysin eri asia kotimaisuus teeman alla!!!

Pirjo Toikkanen

08:23
Kiitokset! Hyvät esiintyjät, keskustelu, juontajat. Ajatuksia antavaa ja kiinnostavaa.

raija autio

08:23
Kiitos s-ryhmälle ja MTK vebinaarista

Johanna Suokivi

08:21
Aina kannattaa muistaa kuten on jo aiemmin kommentoitu, että kaikki muutos edellyttää rahaa ja tällä hetkellä maatalous on ehkä historiansa pahimmassa kassakriisissä.

Sirpa Rinne

08:20
Valoa edessä! Monet yritykset ottavat merkittäviä päämäärätietoisia askelia ruoan ilmastovaikutusten pienentämiseksi. Tämä seikka on myös hyvä panna merkille.

jyrki sukula

08:19
Hienoa Samuli, hyvä tuo kurpitsa esimerkki.

Johanna Suokivi

08:18
Veera suomalaisten vai ulkolaisten eduksi?

Veera

08:15
Johanna Suokivi- lannoitteiden käyttö, kasvinsuojeluaineet, vesi, puhumattakaan tuotantoeläinten kasvatukseen liittyvistä eroista. Nämä nyt ainakin. Vaikka ollaan esim.samassa EU:sa kansalliset vaatimukset ovat erilaiset.

Jukka Rajala

08:15
Ei tarvitse luopua mielihyvästä, vaan on tarpeen vaihtaa mielihyvän kohteita/tuottajia.

Pirjo Toikkanen

08:11
Luonto tärkeä nosto. Yhdistävä.

Johanna Suokivi

08:11
Mikä ero on kotimaisella ruuantuotannolla suhteessa ulkomailta tuotuun elintarvikkeeseen jos ajatellaan hiilineutraaliutta?
  • Moderator

    08:19
    Tähän ei ole lyhyttä yksiselitteistä vastausta. Kotimaisella tavalla tuottaa pääelintarvikkeita on selviä vahvuuksia, esim. nurmirehu maidontuotannossa verrattuna eteleäisempien maiden maissirehuun. Jos tarkastelemme asiaa noin avoimena kysymyksenä, ei pystytä määrittelemään sitä verrokkikansainvälistä vaihtoehtoa. Vertailuun tulisi ottaa fokusoidumpi tarkastelu.

jyrki sukula

08:11
hieno kommetti , luonto on pääoma

Vesa Kallio

08:10
Miten suomalainen maatalous pidetään kyydissä, kannattavuuden näkökulmasta?

Elina Heino

08:09
"Yhteisöllisesti viisaita" !!! Hieno viisaus:)

Johanna Suokivi

08:09
Kun elämme hetkessä emme osaa myöskään ajatella ruuanlaittoa muutoin kuin nopeana ravinnonsaannin toimintona. Jos osaisimme elää hiukan edes tulevaisuudessa kävisimme kaupassa vain kerran tai kaksi viikossa ja osaisimme hyödyntää hauduttamista jne. jolla ruoka valmistuu itsestään ja on valmiina töiden jälkeen.

Elina Liinaharja

08:07
Onpa mukava kuunnella tällaista rakentavaa ja monipuolista keskustelua, kiitos!

Elina Heino

08:05
Kotien monipuolinen, yhdessä syöty ruoka on kuitenkin mielestäni parhain kasvattaja

jyrki sukula

08:04
Kouluruoka ei ole kulu, vaan investointi

Veera

08:03
Kun nuori edelläkävijä käyttää kasvista on se usein jokin uusi kasviproteiinituote. Näiden kotimaisuusaste on kuitenkin vielä suhteellisen heikko. Monia tarvittavia ingredienttejä ei jalostetta meillä Suomessa. Miten näiden tuotteiden ilmastovaikutus oikeesti kun tuote onkin tuotettu Suomen ulkopuolella ja jalostettu jossain muualla kun täällä meillä Suomessa

Tunnu Orre

07:59
Kysymys osoitettu S-ryhmä päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaholle. S-ryhmän uuden vastuullisuusohjelman kestävän kuluttamisen teeman alla on planetaarisen ruokavalion edistäminen ja 65 prosentin kasvipohjaisuuden tavoite. Kysymykseni on, kuinka S-ryhmä määrittelee kasvipohjaisuuden myymässään ruoassa? Esimerkiksi päivittäistavarakaupassa, tarkoittaako 65 prosentin kasvipohjaisuus kaikkea ruokaa vai onko tiettyjä kategorioita kuten esimerkiksi makeisia jätetty pois? Mitä kasvipohjaisuus tarkoittaa esimerkiksi einesten kohdalla, onko vaatimuksena vegaanius vai lasketaanko kasvipohjaisuuteen elintarvikkeet joissa on mukana eläinperäisiä aineosia? Lisäksi haluaisin kysyä minkälainen on S-ryhmän rooli kestävän ruokavaliomuutoksen edistäjänä?

Mari Lukkariniemi

07:56
Kun puhutaan siitä, että kaikilla pitäisi olla varaa ravitsevaan ja ilmastoystävälliseen ruokaan, niin kuka pitää huolta siitä, että tämänkaltaista (halpaa) ruokaa myös tuotetaan?

Elina Heino

07:54
Elintarvikkeen valmistamisen helppous. Pintamaustettu, hyvä valmistusohje tuotteen mukana. Kuluttajan helppo kiireessä valita. Tietenkin "liikennevalot" ympäristövaikutuksiin tai raintosisältöön opastaa joitakin kuluttajaryhmiä. Alkuperämerkki ym merkkiviidakko sekoittaa tai lamaannuttaa kuluttajan. S-ryhmän "kotimaista"-merkille hatunnosto, kuluttajalle erittäin helppo seikka jos kotimaisuutta hakee. Joskin tuottajana karvat nousee pystyyn:)

Senja Arffman

07:52
Jelena Meinilän kysymykseen ravintainetiheyspisteiden laskentaan liittyen. Tarkastelussa ravintoaineiden määrä huomioitiin, kun saantisuositus ylittyi. Suositus on ravintoainetiheyden suositus, joka määrittää sen, että tuotteen ravintoainetiheys on riittävä, siitä ei voida suoraan vetää johtopäätelmää ylisaannista, koska se ei tarkastele kokonaissaantia yksilön saantisuosituksen kannalta. Totta ehdottomasti sekin, että ravintoaineiden saannin kohdallakin suuret saantimäärät ovat monesti hukkaa, joten monipuolisuus ja kohtuullisuus on paikallaan. :)

Ulla Blomquist

07:52
Voisivathan kaupat tulla mukaan näihin talkoisiin asettamalla liikennevalot hyllyihin.

Mari Lukkariniemi

07:51
Merkintöjä on moneen lähtöön, mutta pakollisten merkintöjen huono puoli on se, että se karkoittaa pienet yrittäjät pois alalta kun ruoan myymisestä tehdään tarpeettoman vaikeaa.

Jukka Rajala

07:50
Hiilipäästöjen liikennevalojen lisääminen pakkauksiin n vain yksi lisä merkintöihin. Mutta tärkeämpää olisi käyttää laajempaa kestävyysmerkintää.

Vesa Kallio

07:49
Eli ratkaisu olisi vielä nykyistäkin halvempi ruoan hinta? Sitä ruokaa ei välttämättä enää tuoteta Suomessa.

Kaisa

07:49
Mielellään käyttäisin kotimaisia kasviproteiineja, mutta onnistuisiko lisätä täällä innovatiivisessa Suomessa sellaisia tuotteita, jotka olisivat vatsaystävällisempiä. Hirveä syyllistäminen, jos ei käytä palkokasveja, mutta kun ne eivät vain sovi omalle vatsalle!! Nimimerkillä herkkävatsainen, ja en ole ainoa.

Jukka Rajala

07:48
Ympäristömerkkejä on käytössä jo nytkin useampia.

Senja Arffman

07:45
Liittyen Sari Honkamaan kysymykseen ruoanvalmistusrasvoihin. Ruoanvalmistus rasvaa ei huomioitu tuotteiden kypsennyksen kohdalla, sillä rasva oli erillisesti kauppakasseissa mukana. Näin ei ne eivät olleet tarkastelussa huomioituna kaksinkertaisesti.

Marjastaja

07:45
Kiitos Maikki sanoista "on nostettava esiin ketkä jo elävät kestävän ravitsemuksen mukaisesti" marjastamalla, osaamalla käyttää kalaa (kotimaista järvikalaa) monipuolisesti, sienestämällä. Nuoret eivät ole aina niitä edelläkävijöitä!

Mari Lukkariniemi

07:44
Kaikessa ruokakeskustelussa olisi hyvä muistaa, että kaikilla ei ole mahdollisuutta syödä suositusten mukaisesti allergioiden ja vaikkapa köyhyyden vuoksi.

Vesa Kallio

07:44
Elämän viimeisinä vuosina on ihmisellä usein hyvin vähän nautintoja. Niistä tuttu ja maistuva ruoka on yksi tärkeimmistä. Olisi varsin karua mennä ottamaan tämä viimeinenkin nautinto heiltä pois. Saattaa jäädä viimeisetkin ravintoaineet saamatta.

Pirjo Toikkanen

07:43
Hyvä! Herkku-sana tarkoittaa eri ihmisille eri asiaa. Myös Erkkolan aluksi tuomat näkökulmat todella kannatettavia.

Jasmine Urwäder

07:42
Oliko viimeisessä kategoriassa myös alkoholipitoisia juomia?
  • Moderator

    07:42
    On huomioitu myös alkoholipitoiset juomat

Vesa Kallio

07:41
Hyvä pihvi on ihan paras herkku.

Elina Heino

07:40
Erittäin hyvä pointti on tuo suola!! Verenpainetauti on kansansairaus ja liian vähän siihen puututaan. Elintarviketeollisuudelle haaste vähäsuolaisten tuotteiden valmistamiselle, Sekä lisäaineettomuus on toinen asia, varsinkin lasten kohdalla.

Mari Lukkariniemi

07:38
Hinta-kysymys on hyvä nosto!

Vesa Kallio

07:35
Sitra ei tarjoile tilaisuuksissaan lainkaan eläinperäisiä tuotteita ja ajaa avoimesti niiden tuottamisen lopettamista Suomessa. Sitra myös mm. jakaa omissa tilaisuuksissaan esimerkiksi pähkinöitä Burkina Fasosta ja suklaata Perusta. Miten tämä sopii yhteen Sitran nimessäkin lukevaan Suomen itsenäisyyteen? Eikö suomalainen ruoka ja maatalous ole tärkeitä Sitralle?

Miia Kinnunen

07:35
Miten paljon ydinkeskustan alle 34-vuotiaiden ostokori poikkeaa koko Suomen alle 34-vuotiaiden ostoskorista?
  • Moderator

    08:07
    Hyvä kysymys, ja tätä tulisi tarkastella tarkemmin.

Mari Lukkariniemi

07:32
Vaikka 2020 oli ehkä kotona syömiseen pakottava vuosi, niin käytännössä kaupunkilaisilla oli mahdollisuus tilata ruokaa kotiin eri tavalla kuin maaseudun asukkailla. Paljonkohan tällä on ollut vaikutusta alle 34 vuotiaiden ostoskassin koostumukseen?
  • Moderator

    07:37
    Tässä selvityksessä on huomioitu vain ruokakaupoissa tehdyt ostokset. Datassa on sellaisten asiakkaiden ostot, jotka asioivat pääosin S-ryhmän ruokakaupoissa ja ostokset perustuvat vuoden 2020 dataan.

Hanna Pajari-Seppänen

07:30
Kiitos Senja! Olipa hyvä esitys.

Sari Honkamaa

07:30
Hieno esitys! Kiinnostavat tulokset!

Hanna Leppäniemi

07:30
Senja Arffman vastaa selvitystä koskeviin kysymyksiin vielä hetken päästä tässä chätissä eli kysymyksiä voi edelleen esittää.

Jukka Rajala

07:29
Miten tässä selvityksessä käytetty pisteytysmenetelmä suhtautuu LUKE Saarisen käyttämään menetelmään?

Jelena Meinilä

07:29
Kiitos esityksestä! Johtopäätökset hyvästä ruokavaliosta loogiset. Ymmärsinkö oikein, että jos ravintoaineen saanti ylitti suosituksen, niin mitä enemmän ravintoainetta sai, sen suuremmat oli ravintoaineindeksipisteet? Eikös ravitsemussuosituksen mukainen saanti ole riittävä ja ylimenevä osa oikeastaan ylimääräistä sekä ravitsemuksen että ympäristön kannalta?

Sari Honkamaa

07:27
Eikö ryhmä alle 34 vuotiaiden ryhmä pitäisi nimetä kasvisyöjien ryhmäksi vai oliko kyse peräti vegaaniruokavaliosta? Ymmärsinkö oikein, että ruokavalio on kuvitteellinen?
  • Moderator

    07:30
    Tässä ryhmässä proteiinien lähteenä on kalaa ja kanamunia. Ryhmää muokattiin kohti kasvispainotteisuutta. Käytännössä ostoksissa enemmän eläinproteiinia.

Janne Saarikko

07:25
Tähän olisi mielenkiintoista lisätä vielä ruokahävikki, joka varmasti vaihtelee noiden tarkasteluryhmien välillä aika paljon, eikä varmaankaan lapsiperheen eduksi.

Sari Honkamaa

07:22
Miten voin kasvihuonepäästöt eroavat rypsiöljyn kasvihuonepäästöistä? Kerroitte, että ruoanvalmistusrasva jätettiin huomioimatta. Olisiko voinut käyttää FinRavinto-tutkimuksen tietoja ruoanvalmistusrasvoista hyväksi?

Marjastaja

07:21
Huomioitiinko laskelmissa yli 64 vuotiaiden maaseudulla asuvien mahdollinen ruoan hankinta kaupan ulkopuolelta? Marjat, sienet, oma puutarha, riista, kalastus.
  • Moderator

    07:22
    Hyvä kysymys. Siitä ei ole tietoa saatavilla. Tiedostimme, että sillä on merkitystä ja osalla ryhmästä se on merkittävä osuus ravitsemuksessa. Mutta ei tietenkään kaikilla. Mutta koska tietoa tästä ei ole saatavilla, emme voineet sitä huomioida.

Sari Honkamaa

07:20
Mikä olikaan lapsiperheen määritelmä?
  • Moderator

    07:22
    Lapsiperhe on kaikki lapsiperheet koko Suomen alueelta.

Sari Honkamaa

07:20
Minä ajanjaksona ruokakassitiedot kerättiin? Kuinka pitkä jakso? Mihin vuodenaikaan?
  • Moderator

    07:25
    Ostokset perustuvat koko vuoden 2020 dataan.

Moderator

07:20
Hyvä kysymys. Siitä ei ole tietoa saatavilla. Tiedostimme, että sillä on merkitystä ja osalla ryhmästä se on merkittävä osuus ravitsemuksessa. Mutta ei tietenkään kaikilla. Mutta koska tietoa tästä ei ole saatavilla, emme voineet sitä huomioida.

Janne Saarikko

07:03
Todella upeaa, että tällainen yhteistyö on saatu aikaiseksi. Uudet ajat koittavat!

Kaija Stormbom

06:56
Webinaarin aineisto viedään nettisivulle https://www.mtk.fi/-/ilmasto-ravitsemus tänään klo 12. Tallenne myös viimeistään torstaina.

Tilaisuuden juontaa MTK:n ruokamarkkina-asiantuntija Heidi Siivonen.


9.00 - 9.05   

Tilaisuuden avaus

Eerikki Viljanen, MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja

 

9.05 - 9.25   

Ruokakassivertailun tulokset

Senja Arffman, johtava asiantuntija, hiililaskenta, Envitecpolis Oy


9.25 - 9.35   

Aikaa kysymyksille

 

9.35 - 10.20 

Paneelikeskustelu:

Maijaliisa Erkkola, ravitsemustieteen professori, Helsingin yliopisto 

Samuli Karjula, toimitusjohtaja, Satokausikalenteri  

Oras Tynkkynen, vanhempi neuvonantaja, Sitra 


Paneelikeskustelun vetää Suomen Ruokatieto ry:n toiminnanjohtaja Anni-Mari Syväniemi. 



10.20 - 10.30 

Webinaarin päätös 

Sampo Päällysaho, päivittäistavarakaupan johtaja, S-ryhmä


Lisätietoja ja materiaalit:  https://www.mtk.fi/-/ilmasto-ravitsemus