6:38:25

CHAT

TEKNINEN TUKI

06:42
Tervetuloa seminaariin! Striimi lähtee käyntiin painamalla lähetysikkunan keskellä olevaa "play" painiketta. Varmista, että äänet on päällä, ja lähetysikkunan oikeassa alalaidassa oleva volyymin säätö, sininen palkki on vedetty oikealle. Joillain selaimilla äänet on lähtökohtaiseti pois päältä. Jos internetyhteytesi on heikko, voit pienentää lähetyksen laatua lähetysikkunan oikeassa alalaidassa olevan pyöreän ikonin takaa; valitse esimerkisi 480p. Jos tulee kysyttävää tekniikasta, me olemme täällä vastaamassa kysymyksiinne koko lähetyksen ajan!

TEKNINEN TUKI

07:00
Voitte kommentoida ja käydä keskustelua täällä Chatissa!

Riina Fredriksson

07:09
Hei ja tervehdys Rinnekodeilta, mukana linjoilla etänä.

Birkitta Ala-aho

07:12
Hei kaikille! Avosylin yhtymästä linjoilla myös etänä! Kysyisin, että onko materiaali käytettävissä/saatavilla myös päivän jälkeen?

  • TEKNINEN TUKI

    07:12
    Välitetään kysymys eteenpäin!

Virpi Valiola

07:13
Huomenta kaikille, MIELI ry:stä Toimiva lapsi ja perhe -työn tiimistä mukana linjoilla.

Anne Kajeniemi

07:14
Hyvää huomenta Lohjalta. Toimin Lapset -SIBissä perhekumppanina ja tällä kertaa etänä hengessä mukana. 🌞

Anne Huotari

07:15
Hyvää huomenta. Hyvinvointialue Pohteen aluevaltuuston varapuheenjohtaja Oulusta.

Moderaattori

07:15
Tervetuloa kaikille etäosallistujille!

Johanna Nyman

07:15
Hyvät huomenet täältä Lasten ja nuorten keskuksesta toivottelee Lnk:n osallisuussuunnittelija

  • Moderaattori

    07:16
    Tervetuloa Johanna!

Sanna Virtanen

07:16
Insoiroivaa päivää kaikille! Täältä Sosped-säätiön Kulttuuripaja-toiminnasta Oulusta terkkuja. Toimin vastaavana ohjaajana opiskelijahyvinvointia tukien.

Eija Koivuranta

07:19
Vaikuttavaa päivää, hyvät lapsi- ja perheasia-aktiivit, toivoo vapaa kansalaistoimija Eija Koivuranta

Pia Hautala

07:22
Saammeko materiaalit?

Pia Hautala

07:22
saammeko materiaalit käyttöömme?

Anne Huotari

07:23
Valitettavasti uusi rahoitusmalli työllisyysalueuudistuksessa tukee lyhyen aikaa työttömänä olleita ja Ristikarin mainitsemaan työttömyys- ja toimeentulotuen silpun riskitekijät toteutuvat, kun heille aiemmin annetut tukitoimet vähenevät. Välityömarkkinoilla on turvallinen ja merkittävin rooli näille nuorille.

Anne Huotari

07:29
Kiitos Tiina Ristikari erittäin tärkeistä huomioista.

Anne Huotari

07:36
Lastensuojelun sijaiskustannukset ovat osittain kasvaneet, koska osa suurista yrityksistä ei osallistu kilpailutuksiin, vaan odottavat suorahankintoja, jotka ovat todella kalliita.

  • Mika Pyykkö

    08:25
    TEM selvitti muutamia vuosia sitten, että lastensuojelukentällä toimivien palveluntuottajien vuosittainen voitto oli yli 10 prosenttia. Tilanne on todennäköisesti muuttunut aivan viime vuosina, mutta perheiden ongelmilla/pahoinvoinnilla tehdään tuottoisaa businesta… Tuolla sektorilla ei välttämättä aitoa halua tilanteen muuttamiseksi; vrt. ennakoiva ja ehkäisevä toiminta.

Riina Fredriksson

07:39
Aivan loistavaa keskustelua, tarvitaan vahvaa kumppanuutta ja uutta innovointia yhdessä lastensuojelupalveluiden äärellä vaikuttavasti , kokonaisvaltaisesti ja vaikuttavasti. Ennalta ehkäisevien paleluiden saaminen varhaisessa vaiheessa korostuu.

Elina Nykyri

07:41
Kaupungin- ja aluevaltuutettu Vantaalta. Tärkeää keskustelua on. Ennaltaehkäisyyn panostaminen olisi äärimmäisen tärkeää. On myös muistettava aikuisten tukeminen, jottei meillä olisi niin paljon perheitä, jotka elävät köyhyydessä. Sosiaaliturvaa pitäisi myös kehittää.

Anne Huotari

07:41
HVA-rahoitusmalli ohjaa nykyisin leikkaamaan varhaisen vaiheen palveluista.

Mika P.

07:45
Kaksi kysymystä:

Ville Lahti-Nuuttila

07:45
Me kansalaisaktiivit olemme kuvanneet kansanedustajille ja sadoille muille toimijoille jo vuosia kaikki problematiikat ja relaatiot näihin, mutta tahtotila tuntuu olevan vielä hukassa korjauksiin. Nyt valtio on konkurssin partaalla joten on viimeinen hetki toimia

Mika P.

07:47
1. Ovatko Tiinan alustuksessaan esille nostavien riskitekijöiden poistaminen ainoa tapa muuttaa kehityksen suuntaa vai olisiko samalla nostettava esille myös terveyttä ja hyvinvoivia sinällään luovia asioita/tekijöitä?

Mika P.

07:48
2. Olisiko lastensuojelulain nimi/eetos muutettava perheiden hyvinvointilaiksi!

Timo Ståhl

07:48
Kyllähän meiltä puuttuu ymmärrystäkin lapsuus ja nuoruusvaiheen merkityksestä aikuisiän työelämäpolun rakentumiseen tai syrjäytymiskehitykseen, mutta meiltä puuttuu ennenkaikkea ROHKEUTTA toimia. Olemme hyviä tunnistamaan ongelmia, huonoja vastaamaan ongelmiin, tarjota oikea-aikaista tukea kun ongelmat eivät vielä ole kriisiytyneet.

Anne Huotari

07:49
Hyvinvointialueilla yskii ainakin vuoteen 2028 asti, kun siihen mennessä viimeistään pitää saada vanhat alijäämät katettua. Meillä olisi hyvinvointialueilla paljon halua tehdä paljon vaikuttavaa palvelua, mutta nyt on pakko tehdä viimesijaista palvelua, koska sitä ei voi jättää tekemättä esim sijaishuollossa.

Anne Kajeniemi

07:50
Olen eri mieltä Oikea-aikaisuus-otsikon alla olevasta kohdasta "Yhteyttä otetaan myöhemmin". Perheet pyytävät apua ja huolenilmaisuja myös tulee verkostoista, mutta resurssia (hva) tarjota oikea-aikaista ennaltaehkäisevää apua lapsiperheille ei ole. Shl-asiakkuuksissa on ls-huolentason perheitä.

Mika P.

07:51
Vaikutusten = muutosten todentaminen ei ole vaikeaa. Kaikki lähtee tavoiteasetannasta. Nykyisin liian usein ”pelkkiä” toiminnallisia, ei tulos-/vaikutustavoitteita; vrt. kehitetään, tarjotaan, järjestetään, selvitetään jne.

  • Sari Rautio

    08:25
    #hyvinsanottu

Birgitta Wulf

07:51
Miksi ei näitä valtavia rahasummia jaeta perheille, vaan sijaisperheiden ja laitosten käyttöön? Miksi perheitä ei tueta ja miksi lapset erotetaan perheenjäsenistään, jos se on mahdollista? Kokonaisvaltainen perheiden tukeminen olisi välttämätöntä.

Sirkka Rousu

07:52
Hyvinvointialueet eivät pysty vähentämään lapsiperheköyhyyttä. Hyvinvointialueiden työstä ei ole hävinnyt hyviä käytäntöjä, se mikä on heikentynyt on rahoitus.

  • Anne Huotari

    07:58
    Valitettavasti on hävinnyt, koska hyvää käytäntöä ei ole voitu levittää koko alueelle (rahoitus).

Birgitta Wulf

07:52
Tämä on lapsibisnestä. Milloin me myönnämme sen!!!

Mona N.

07:53
Loistavaa keskustelua ja huomaan pohtivani miksi edelleen Suomessa panostetaan kriisitilanteisiin jota kautta myös kustannukset nousevat. Esr+ rahoituksessa turvaverkkoja nuorten tulevaisuuteen on tällä hetkellä on useita perhehoitoon liittyviä hankkeita. Meillä perheenä perille hankkeessa luodaan uusi innovaatio Suomen lastensuojelun palvelukentään osavuorokautinen kotiin annettava perhehoito. Perhehoidon laki on mahdollista jo kymmenen vuoden ajan, silti kotiin annettavaa perhehoitoa ei hyödynnetä Suomessa. Perhehoitaja on rinnalla kulkija, ennaltaehkäisevä, matalan kynnyksen palvelu joka tukee perhettä heidän arjessa. Perhehoito on myös kustannustehokasta ja vaikuttavaa palvelua.

  • Johanna Nuorteva

    08:02
    Pitäisi saada lakiin viimesijaisten palveluiden lisäksi myös ennaltaehkäisevät palvelut. Lisäksi pitäisi valvoa tätä. Myös kuntien toteuttamaa oppimisen ja koulunkäynnin tukea pitäisi valvoa ja varmistaa, että on lain mukaisella tasolla. Seuranta ja valvonta ja sitä kautta paineen luominen on välttämätöntä.

Lotta Ventelä

07:53
Meillä on tuoreita esimerkkejä siitä, miten investoiminen varhaisen vaiheen palveluihin, esimerkiksi lastensuojelussa, tuottaa hyvin nopeasti euromääräisiä säästöjä. Ei nyt ihan kvartaalitaloudessa, mutta hyvinkin jo vaalikauden aikana. Puhumattakaan siitä inhimillisestä vaikutuksesta. Silti, jostain syystä, resurssit suunnataan toisin.

Jenni Jokinen

07:54
Hei, olen aluevaltuutettu Pirkanmaan hyvinvointialueelta. Kiitos tästä tilaisuudesta! Erittäin kiinnostavaa alustusta ja keskustelua. Hyvinvointialueiden tilanne on tosiaan äärettömän vaikea, koska rahoitus valtiolta on erittäin niukkaa ja paine alijäämän kattamiseen painaa harteilla koko ajan. On pakko tehdä vain se vihoviimeinen ja pakollinen, kun mahdollisuuksia oikea-aikaisen ja ennaltaehkäisevän tuen kehittämiseen ei ole. Tämä on todella raskas paino aluevaltuutetun harteilla. Mitä ihmettä voimme tehdä ja millaisia viisaita valintoja ja päätöksiä tehdä?

Miia Kivilinko

07:54
Niukat taloudelliset resurssit ohjaavat vuodesta toiseen sekä taloudellisen- että henkilöstöresurssin erityislainsäädännön toteuttamiseen. Kauniit puheet ja yhteinen tahtotila ei ole tuonut mahdollisuuksia ennaltaehkäiseville lapsiperheiden palveluille. Nykyisellä kansallisella ohjauksella ja verovarojen kohdentamisella emme pääse tarpeeksi kehittämään ennaltaehkäiseviä, oikea-aikaisia lapsiperheiden palveluita. Nyt tarvitaan ihan uudenlaista ajattelua ja täysin uusia avauksia asian tilan parantamiseksi.

Birgitta Wulf

07:57
Missä on lastensuojelun innovaatiot? Niitä varmasti löytyy!

Pauli Fabian

07:57
Lastensuojelu ei nykyisin auta oikeastaan yhtään mitenkään lapsia. Vieraannuttamiseen ei puututa. Kotiapua ei ole. Huoltokiistoissa tyypillisesti lastensuojelu ei tee kirjauksia rehellisesti. Lastensuojelusta on nykymuodossan enemmän haittaa kuin hyötyä. Sen nettovaikutus on negatiivinen.

Johanna Nuorteva

07:57
Moi, olen erityisopettaja ja kaupunginvaltuutettu Helsingissä. Kouluissa ei pidetä mysteerinä sitä, miksi ongelmat perheissä kärjistyvät. Me opettajat osaamme kyllä listata haasteita. Nyt juuri 7-luokkalainen oppilas sai neuropsykologiset tutkimukset valmiiksi: toiminnallisesti lukutaidoton, ADHD. Perhe toivoi seitsemän vuotta tutkimuksia, mutta mikään ei koko ala-asteen aikana edennyt, koska kaikki ketjut niin ruuhkautuneet. Helsingissä koulupudokkaat eivät saa kotiin apua, itsetuhoisille ei ole tarjolla käytännössä palveluita. Vanhemmat monesti toivovat ja jopa aktiivisesti hakevat apua, mutta eivät sitä saa.

Alpo Heikkinen

07:57
Noin 20-vuotta sitten arvioitiin, että puolella nuorten lastensuojeluasiakkuuksissa keskeinen mekanismi oli perheen köyhyys ja lasten puutteellinen ja heikko mahdollisuus osallistua esimerkiksi vapaa-ajan harrastuksiin puhumattakaan esimerkiksi keskiluokkaisista harrastuksista ja osattomuuden kokemus tuottaa näin ollen sivuun jäämisen tunnetta. Lapsiperheköyhyyteen ei ole löydetty vaikuttavia ratkaisuja ainakaan 30-vuoteen!

Jaana Alanko

07:58
MIksi painopiste on viimesijaisissa palveluissa?

  • Sari Rautio

    07:59
    lainsäädäntö ohjaa siihen, resurssit ohjautuvat sen mukaan. Siksi tarvitaan systeemistä muutosta myös lainsäädäntöön. Nyt määritellään tekoja, eikä tavoitteita

  • Jenni Jokinen

    07:59
    Niinpä. Poliitikolle hyvinvointialueella se on ainoa vaihtoehto, koska rahoitus on niin vähissä. Näin ei saisi olla!

Birgitta Wulf

07:58
Tiedättekö te että lastensuojelussa tehdään myös itsemurhia? Kenen on vastuu kun lapset eivät enää jaksa?

Mona N.

07:59
Birgitta Wulf 09:57 Missä on lastensuojelun innovaatiot? Niitä varmasti löytyy!

Heidi T.

08:00
Erittäin hyvää keskustelua. Meillä on Suomessa paljon osaamista ja tietoa miten lasten ja perheiden ennaltaehkäisevät ja vaikuttavat palvelut tulisi järjestää. Yhteiskunnallisesti olisi tärkeä tehdä arvovalinta sen suhteen, että haluamme yhteiskunnan, jossa perheiden tukeminen ja hyvinvointi on keskeistä yhteiskunnan hyvinvoinnin näkökulmasta.

Matias Mäkynen

08:00
Keskustelussa on vahvaa luottamusta päättäjien hyväntahtoisuuteen ja siihen, että päätöksiä lapsiperheiden pahoinvointia lisäten tehdään tiedon puutteen vuoksi. Ikävä kyllä on todettava, että päättäjät kyllä tietävät, mitä tekevät ja millaisia vaikutuksia leikkauksilla on.

  • Anne Huotari

    08:12
    Tarkoitat varmaankin eduskuntaa ja hallitusta. Hyvinvointialueilla on kyllä tahtoa läpi puoluekentän, mutta rahoitus puuttuu uudistamiseen.

Heidi Suomi

08:00
Ennaltaehkäisevän työn palvelut on hyvinvointialueille siirryttäessä leikattu kustannussyistä, jolloin keskitytään vain lain vaatimiin palveluihin ja ennaltaehkäisevät, matalankynnyksen tukitoimet on ajettu alas. Kustannuksia saataisiin alas jos/kun omaa, ennaltaehkäisevää työtä tehtäisiin ja resursseja lisättäisiin "ruohonjuuritasolle", asiakastyötä tekevään henkilöstöön (eikä useampia johtotasoja, kuten hyvinvointialueilla nyt on...) , jolloin ostopalveluiden osuus jäisi pienemmäksi ja säästöjä syntyisi kun perheet saisivat tarvitsemansa avun ja tuen varhaisessa vaiheessa ja se olisi huomattavasti edullisempaa kuin ostopalveluiden hankinta. Tällöin ostopalveluita voitaisiin hankkia räätälöidysti ja kohdennetusti vain niille, jotka eivät peruspalveluilla tule autetuksi. Nyt on asiakastyötä tekeviä siirretty toisiin tehtäviin, eikä tilalle ole tullut ketään, jolloin asiakasmäärät, joita perhesosiaalityössä ei ole laissa määritelty, kasvavat. Lastensuojeluun tarvitaan enemmän tekijöitä, sillä nyt perheet jonottavat sinne pahimmillaan yli 6kk, kun työntekijöillä "ei ole tilaa", jolloin perheiden tilanteet kriisiytyvät odotusaikana.

Birgitta Wulf

08:00
Miksi väheksytte lasten läheisten antamaa läheisyyttä ja rakkautta lapsille ja erotatte lasten lähiset lasten elämästä?

Sari Rautio

08:01
Investointiajattelu on ykkönen. Ei me hyväksytä että sillat hajoaa muutaman vuoden jälkeen, miksi sitten hyväksytään että ihmiset hajoavat?

Miia Hänninen

08:01
Tavattoman pirstaloitunut järjestelmä on vaikuttavuuden esteenä. Onko tämän korjaamiseksi meneillään riittäviä korjaamistoimia?

Mona N.

08:03
Birgitta Wulf 09:57 Missä on lastensuojelun innovaatiot? Niitä varmasti löytyy! Ehdottomasti niitä on jo ja koko ajan niitä kehitetään lisää. Suomessa on tosiaan käynnissä esr+rahoituksella sosiaaliset innovaatiot lastensuojelussa,turvaverkkoja tulevaisuuteen. Suosittelen ehdottomasti tutustumaan thl sivuilla olevaan Soila koordinaatiohankkeeseen.

Sirkka Rousu

08:13
Kyllä on hidasta vaikuttavuus-ymmärryksen osaamisessa. Oma caseaineisto v 2000 pohti lastensuojelun tuloksellisuutta (ja tämän sisällä myös vaikuttavuuta). Nyt 2025 ja edelleen ollaan lähes lähtökuopissa ainakin sosiaalityössä

Birgitta Wulf

08:13
Miksi lasten huostaanottoja ei pureta? Miksi pyritään lasten koko eliniän pituisiin sijoituksiin?

  • Anne Huotari

    08:18
    Inhorealistisesti täytyy todeta, että kyllä ne puretaan, kun lapsi täyttää 18 v ja jälkihuoltoaikakin lyhennettiin "kalliina" toimintana. Valitettavasti lapsibusiness on johtanut tähän. Ei ole vaikuttavuustutkimusta sijaishuollon toiminnan vaikuttavuudesta.

Juha Aho

08:14
Yhteiskuntamme pirstaloitunut ja sektorikohtainen ohjausjärjestelmän on kehittämisen haasteena. Kunnallinen rahoituskin ohjautuu omia tavoitteitaan ajavien ministeriöiden kautta, jotka liian usein kilpailevat keskenään yhteisten tavoitteiden sijaan. Tarvitsemme kokonaisvaltaisen systeemisen muutoksen, jossa aidosti tunnistetaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluprosessit. Olisi pyrittävä korjaamaan ne rikkinäiset rakenteet, jotka vahvistuivat hyvinvointialueiden myötä - esim. kuraattori ja psykologipalvelut. Onneksi on olemassa jo vaikuttavia systeemisyyteen perustuvia toimintamalleja kuten yhteisövaikuttavuus tai lapsibudjetointi. Olisi oltava vain taho, joka kansallisesti ottaisi roolin näiden vaikuttavaksi todettujen toimintamallien laajentamisesta ja kokonaisvaltaisesta kehittämisestä. SIB avaa kyllä uuden mahdollisuuden, mutta sekin edellyttää HYTE -kontekstissa yhteisen hankkeen hyvinvointialueen ja sen kuntien kesken.

  • Mika Pyykkö

    08:18
    SIB on lähinnä rahoitukseen liittyvä riskinjakorakenne. Pääasia on vaikutusten hankinta eli veronmaksajien rahoilla hankitaan haluttuja vaikutuksia, ei toimintaa, jonka toivotaan olevan hyödyllistä.

Birgitta Wulf

08:15
Miksi ette puhu perheiden tukemisesta?

Mika Pyykkö

08:17
Lopullinen vaikuttavuus rakentuu monien tekijöiden summana. Onkin ajateltava, että tietyllä tekemisellä voidaan saada aikaan yksi (tai useampia) monista niistä vaikutuksista, jotka ovat lopullisen vaikuttavuuden syntymisen edellytyksenä. Havaitun tarpeen/mahdollisuuden pohjalta tietyn ilmiön muodostama kokonaisuus on mahdollista mallintaa ja asettaa sen perusteella pidemmän aikavälin vaikuttavuustavoite ja sen saavuttamisen edellytyksenä olevat vaikutus- eli muutostavoitteet. Kaikkea tekemistä peilataan koko ajan asetettuihin vaikutustavoitteisiin, ollaanko ne saavuttamassa vai onko tekemisen tapaa muutettava. Tämä kaikki edellyttää hyvin todennäköisesti monien toimijoiden osaamisen yhdistämistä.

  • Sari Rautio

    08:27
    NImenomaan, yhteistyötä sen perheen ja lapsen ympärille rakentuen, eikä palvelulähtöisesti.

Aila Puustinen-Korhonen

08:19
Nyt lastensuojelussa tehdään hyvää työtä sote-integroitujen toimintamallien istuttamisesta lastensuojelun prosessiin. Tervetuloa huomenna lastensuojelutunnille kuulemaan neljästä tällaisesta mallista. https://www.hyvil.fi/tapahtuma/lastensuojelutunti-5/

Aila Puustinen-Korhonen

08:20
Ja kiitos Elinalle erinomaisesta alustuksesta!

Birgitta Wulf

08:24
Isovanhememmat kuuluvat kiinteästi lasten elämään. Miksi lastensuojelu ei anna isovanhempien olla perheiden elämässä, vaiika he olisivat olleet lasten tukena ennen lastensuojelun puuttumista perheen elämään? Se olisi parasta vaikuttavuutta!

Sari Rautio

08:25
Aikaa ja aitoa kohtaamista, ihmisenä perheen arkeen. Ei tuomitsemista vaan auttamista, valmentamista, rinnallakulkemista, Hienosti sanotettu

Sanna Välimäki Kasper ry

08:26
Tervetuloa huomenna kuulemaan kolmivuotisen hankkeen: KokemusKohtaamon tuloksista. Siinä avohuollon lastensuojelussa olevien lasten vanhempien tukeminen avoimessa kohtaamispaikassa lisäsi vanhempien kuulluksi tulemisen kokemusta, lisäsi vanhempien tietoa oikeuksistaan ja lisäsi huomattavasti myös ammattilaisten asenteiden muutosta suhteessa vanhempien huomioimiseen ja osallisuuden lisäämiseen. https://suomenkasper.fi/huomenna-suomi-vanhempien-kokemus-muuttaa-lastensuojelua-kokemuskohtaamo-hankkeen-webinaari-7-11-2025/

Birgitta Wulf

08:27
Lastensuojelu katkaisee sukupolvien ketjun. Miksi?

Jenni Karemo

08:29
Meillä on useita järjestöjä, jotka tekevät osin päällekkäistä ja ehdottomasti kyllä hyvää työtä. Vanhemmuuden tuki on yksi tällainen. Mm. SOS Lapsikylä, Pelastakaa Lapset ja Mannerheimin Lastensuojeluliitto tekevät asian eteen valtavasti työtä. Olisiko kaikki tämä vaikuttavampaa ja selkeämpää kohderyhmälle, jos tieto ja osaaminen ei olisi pirstaloitunut niin monen organisaation alle?

Nina Mellenius

08:30
Kiitos Elina Aaltio erinomaisesta puheenvuorostasi, joka lisäsi ymmärrystä tieteenalojen välisistä eroista ja tarpeesta tunnistaa vaikuttavuuden hidasta rakentamista.

Riina Fredriksson

08:32
Kiitos Sos-Lapsikylä, todella innostavalla tavalla olette vaikuttaneet. Olette mielestäni asian ytimessä, tälläisiä palveluita tarvitaan lisää.

Anne Huotari

08:38
Kirjassa Tiikeri: Erityisen tytön tarina (Janiina Lammi) on erittäin hyvin kerrottu erityislapsen tarina sekä vanhemman että lapsen näkökulmasta.

  • Anne Huotari

    08:39
    Tuosta kirjasta voisi tehdä Forum-teatterin sosiaalityön koulutuksiin.

  • Anne Huotari

    08:40
    Siksi, että ymmärrettäisiin, missä vaiheessa tukea olisi tarjottu ja mikä prosessissa estää, että palvelua ei saada ajoissa.

Sari Rautio

08:39
Elina/SOS on aivan ytimessä. Lapsi ja perhe keskiöön.

Johanna Nuorteva

08:40
Vaikeuden koulussa (koulupudokkuus, käytöshäiriöt, itsetuhoisuus, vaikeat oppimisvaikeudet) syrjäyttävät. Tukea on kuitenkin vaikea saada. Oppimisen ja koulunkäynnin tuesta tai aikaisemmassa laissa tukimuodoista on säädetty laissa, mutta lain toteuttamista ei seurata. Osassa kunnista ja kouluista pystytään lakia noudattamaan, osassa ei. Mitään valvontaa ja koulukohtaista seurantaa ei ole. Voisi aloittaa siitä, että olemassaolevien lakien seurantaan ja valvontaan saisi jonkinlaisia keinoja ja rakenteita.

Sari Rautio

08:41
Talouden niukkuus tuo tosiaan myös pakon tarkastella uusiksi ja kokonaisuuden kautta. Lisäraha ei tuo välttämättä lisää hyvää jos toimintatapaa ei uudisteta

Virpi Valiola

08:41
Mikään terapia ei auta lasta, jos arki ei ole kunnossa. Suojaavien tekijöiden esiin nostaminen ja niiden ylläpitäminen/vahvistaminen lapsen kehitysympäristöissä ja vanhemmuuden tukeminen on tutkitusti vaikuttavaa. Lapset puheeksi -työssä tehdään tätä.

Anne Huotari

08:42
Kuntien, hyvinvointialueiden ja järjestöjen yhteistyöllä saataisiin enemmän aikaan. Nyt osa kunnista heittänyt tehtävän pelkästään hva:lle.

Heidi T.

08:42
Aivan loistava puheenvuoro Elina S. Perheet keskiössä ja palveluita lähdetään tarjoamaan oikea-aikaisesti perheiden tarpeista käsin koko perhe huomioiden.

  • Sari Rautio

    08:55
    Ja lisäksi tuo irti liiallisesta professiolähtöisyydestä - kokonaisuus ratkaisee. Kukaan ei voi tehdä kaikkea.

Jussi Mertsola

08:42
Puhutaan koko perheen huomioimista. Käytännössä mm vanhemmat eivät saa ajoissa hoitoa mielenterveysongelmiinsa ja koko perheen vaikeudet kasvavat.

Tuula Peltoniemi

08:44
Mikä rooli on vaikuttavuusosaamisella eri tehtävätasoilla palvelusektoreista riippumatta? Miten vahvistetaan tulevaisuuden ammattilaisten vaikuttavuusosaamista/-ymmärrystä, että se on toimintakulttuuria, arkea?

  • Tuula Peltoniemi

    09:03
    Idea: sote-alan opintojen lisäksi vaikuttavuusymmärrys sisällytetään opettajaopintoihin. Kiitos että kysymys nostettiin pohdittavaksi!

Jenni Jokinen

08:45
Tärkeä huomio neuvoloista. Mutta ristiriita on siinä. että hva:t ovat joutuneet säästämään myös lastenneuvolakäynneistä. Kaikki kuitenkin tietävät, että lastenneuvolat on kaikkein matalimman kynnyksen apua, jossa saadaan kiinni monet haasteet.

Jussi Mertsola

08:47
Perhekeskuksiin tarvitaan perhekeskuslääkäreitä ja hoitajia, jotka muiden ammattailaisten kanssa tiimeissä voivat auttaa jo perustasolla. Nyt neuvoloissa ja kouluissa todetaan ongelmia, mutta missä osaava perustason apu silloin kun neuvolassa todetaan esim nepsy ongelmia

Anne Kajeniemi

08:48
Hmmm...ehkä suurempi kysymys suurennuslasin alle on, että miten vastataan perheiden tarpeisiin oikealla tuella - oikea-aikaisesti?

  • Anne Kajeniemi

    08:49
    ⬆vrt.kuvituskuva "Miten löydetään tuentarpeiset perheet"?

Anne Huotari

08:49
Jospa kiinnostusta lisäisi tieto siitä, että huonosti voivia lapsia on kaikissa yhteiskuntaluokissa, vaikka suurin riskitekijä on lapsiperheköyhyys.

Mika Pyykkö

08:50
Eikö ihmisten arki ole (pääosin) aivan muualla kuin sotessa? Jos siis haluamme toimia ennakoivasta/ehkäisevästä näkökulmasta, toiminnan painopisteen/mahdollisuuksien hyödyntäminen on hallinnollisesti ajateltuna kunnissa! Muistettava myös yksityisen sektorin (en tarkoita Terveystaloa yms.) hyvin merkittävä rooli.

Moderaattori

08:50
Lapset ja nuoret SIB-ohjelma: https://www.lskl.fi/hankkeet/lapset-sib/

Jaana Alanko

08:50
Yhtä lailla kun tartutaan terveyspalveluissa pieniinkin asioihin, voisi samalla lailla toimia sosiaalipalveluissa. Paljon seulotaan ja ennakoidaan terveyttä. Monet terveyspalvelujen käyttäjät itseasiassa menevät sinne vaikka tarvitsisivat tai ehkä ennemmin olisivat tarvinneet perheessä aikaisemmin sosiaalipalveluita, mutta eivät ole tulleet ehkä autetuiksi siellä perheenä ja näin ollen henkilö kulkee palveluihin, joissa ainakin tulee kuulluksi ja nähdyksi vaikkei ehkä ongelmaa poistetakaan (esim. perheen vuorovaikutushaasteet, lasten ongelmat, puolison alkoholinkäyttö tms., masennus, yksinäisyys yms. )

  • Jussi Mertsola

    08:57
    Siksi tarvitaan perhekeskuksia ja niissä aito sote-integraatio jossa lapsiosaamista ja perhenäkökulma

Sari Rautio

08:52
SIBmallissahan hyvinvointiyhteiskunta maksaa lopulta niistä tuloksista, pankki toimii välirahoittajana. Eli kaikkia eri toimijoita tarvitaan

Jaana Alanko

08:52
Mitä Mäkynen aikoo itse tehdä asian eteen?

  • Anne Huotari

    08:56
    Vaikuttaa some-kommentilta.

  • Matias Mäkynen

    09:54
    Ihan aiheellinen kysymys. Eduskunta päättää palveluiden ja sosiaaliturvan rahoituksesta ja lainsäädännöstä, joten omasta asemastani vaikutan siihen, että lastensuojelun ja sosiaalityön arvo laajemminkin ymmärretään päätöksiä tehtäessä. Se vaatii työtä eduskunnassa, mutta myös julkista keskustelua. Pyrin toistuvasti korostamaan toimivien sote-palveluiden ja -investointien tärkeyttä myös talouspoliittisten tavoitteiden saavuttamiselle. Pelkillä leikkauksilla

Sari Rautio

08:53
Yksikkökustannukset eivät ole se mitä pitäisi mitata (nykymalli ja kilpailutus mittaa niitä pieniä yksittäisiä tekoja unohtaen sen elämänkaaren)vaan sitä miten kokonaisuus toimii - ihmisen elämän mittaisesti.

Vesa Sarmia

08:56
Tässä keskustelussa tulee esille juuri se ongelma, että me lähestymme ratkaisuja palvelulähtöisesti. Kun vaikuttavuutta ostetaan, hankitaan muutosta nykytilanteeseen, ei palveluita. Palvelujärjestelmä sakkaa silloin, kun ongelmat kasaantuvat.

  • Anne Huotari

    08:58
    Monelle lapsille ja perheille saattaisi olla oikea-aikainen harrastus. Järjestelmälähtöisesti etsitään sopivaa palvelua palvelutarpeen arvioinnissa, vaikka todellinen tarve olisi lapselle hyväksyntä.

Birgitta Wulf

08:58
Lasten ja perheiden ympärillä on aivan liikaa toimijoita. Se pieni lapsi unohtuu kaiken keskelle.

Jaana Alanko

09:00
Se voisi myös lisätä työntekijöiden motivaatiota, jos heillä olisi selkeästi asiakastyössään tavoitteet ja tavoitteiden arviointi koska silloin heillä on selkeämpi suunta mitä ja milloin ja miten tehdään työn missäkin vaiheessa. Se voisi selkeyttää oman työnkuvaa ja työtä sekä työssä jaksamista. Nähdä myös oman työnsä ja asiakkaiden elämässä tapahtuneet muutokset parempaan joka voisi tuoda onnistumisen tunnetta.

Jaana Alanko

09:00
Minusta kannattais laittaa tästä äänite jokaiselle kansanedustajalle ja myös kuntien päättäjille. Heillä on kaksi viikkoa aikaa paneutua tähän tärkeään ja ajankohtaiseen asiaan.

  • Anne Huotari

    09:02
    Kyllä, myös hyvinvointialueen päättäjille ja viranhaltijoille. Toivottavasti sosiaaliala saa arvoisensa kohtelun hyvinvointialueille.

Anne Kajeniemi

09:02
Toivottavasti hva:illa tulevaisuudessa mitataan enenevästi juurikin asiakaskokemusta; asiakkaan omaa kokemusta hyvinvointinsa kohenemisesta. Valitettavasti yhäkin mitataan palveluiden tehokkuutta siten, että lasketaan asiakaskontakteja. Mikä merkitys sillä on tuloksellisuuden / kustannustehokkuuden näkökulmasta? Toki ymmärrän haasteen, asiakaskunnan ollessa suurta.

Pia k.

09:03
Elina. S hyvä puheenvuoro kohtaamisen merkityksestä! Juurikin se, miten asiakkaalle tulee kokemus arvostetuksi ja kunnioitetuksi tulemisesta ihmisenä.

Birgitta Wulf

09:04
Näillä summilla tukisi kummasti jo perheitä! Pitkäaikainen sijaisperhe huostaanotetuille lapsille Sijainti: Uusimaa, Varsinais-Suomi, Kanta-Häme, Pirkanmaa, Päijät-Häme, +1 Yritys: Suomen Perhekodit Oy Toimipaikka: Suomen Perhekodit Oy, Helsinki Hakuaika päättyi: 2.11.2025, 23.59 Julkaistu 7.10.2025, 15.05 Työmarkkinatori Arkistoitu 3.11.2025, 0.38 Olisitko valmis auttamaan apua tarvitsevia lapsia tarjoamalla heille pitkäaikaisen kodin, tasapainoisen elinympäristön ja tukemalla heidän kasvuaan ja kehitystään? Työn kuvaus Olisitko valmis auttamaan apua tarvitsevia lapsia tarjoamalla heille pitkäaikaisen kodin, tasapainoisen elinympäristön ja tukemalla heidän kasvuaan ja kehitystään? Sijaisperheenä pääset tekemään todella tärkeää työtä ja vaikuttamaan lapsen elämään kokonaisvaltaisesti. Tällä hetkellä tarvitaan erityisesti sijaisperheitä, joilla on kokemusta vaativista lapsista. Sijaisperhe on perhe, joka antaa kodin lapselle, joka ei voi asua omassa kodissaan. Sijaisperhe huolehtii lapsen arjesta, kasvatuksesta ja hyvinvoinnista. Sijaisperheelle maksetaan palkkiota ja kulukorvausta jokaiselta kuukaudelta, kun sijoitettu lapsi asuu perheessä. Kuukausitulot riippuvat sijoitettujen lasten määrästä (alla olevan taulukon mukaisesti). Tulot kerryttävät eläkettä. -Yksi lapsi: palkkio 2009 euroa, kulukorvaus 1035 euroa, yhteensä 3044 euroa -Kaksi lasta: palkkio 4018 euroa, kulukorvaus 2071 euroa, yhteensä 6089 euroa -Kolme lasta: palkkio 6027 euroa, kulukorvaus 3107 euroa, yhteensä 9134 euroa -Neljä lasta: palkkio 8036 euroa, kulukorvaus 4143 euroa, yhteensä 12179 euroa

Moderaattori

09:04
Palautelinkki: https://link.webropolsurveys.com/S/66490B7DED25F498

Birgitta Wulf

09:05
Missä kohdin noudatetaan lastensuojelulakia? Onko kukaan perehtynyt siihen?

Matias Mäkynen

09:54
(Jatkuu) Pelkillä leikkauksilla ei esimerkiksi lastensuojelun vaikuttavuutta paranneta.

Birgitta Wulf

09:59
Koko lastensuojelujärjestelmä on purettava ja lähdettävä tukemaan perheitä. Kodinhoitajat la lasten leikkipuistot takaisin minne voi koko perhe mennä! Niillä rahoilla mitä nyt suolletaan sijaisperheisiin, voidaan rakentaa perhettä paremmin tukeva järjestelmä!

Ville Lahti-Nuuttila

10:01
Isättömyys ja sen relaatiot on yhteiskunnan nykytilan ongelmien merkittävin syy/seuraus

Birgitta Wulf

10:16
Kun puhutaan vaikuttavuudesta. Voisiko tällaisen seminaarin pitää huostaanotettujen lasten perheille ja kysyä heiltä mitä tukea he tarvitsisivat. Nyt ei olla perheilta kuultu juurikaan!

Jenni Jokinen

10:23
Sastamalan kaupunki panosti nuorten koulupudokkuuden ehkäisyyn ja vakinaisti ensin kaksi vuotta hankkeena toimineen nuorten työpaja Rotvallin toiminnan. Rotvalli on onnistunut tukemaan loppuun useiden nuorten peruskoulun ja tukemaan siirtymässä toiselle asteella ja estämään toisen asteen pudokkuutta. Sastamalan Rotvalliin kannattaa tutustua!

Johanna Syrjänen

10:30
Tutkimusten mukaan koulupoissaolo-ongelmat alkavat usein jo alakoulussa eikä ne useinkaan poistu itsestään, mistä johtuen niihin on tärkeä puuttua ajoissa. Meillä Turussa on kehitetty yhdessä Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n ja Turun kaupungin kanssa Kotoa kouluun -toiminta, jossa puututaan alakouluikäisten lasten koulupoissaoloihin ja tarjotaan tukea koko perheelle kotiin jalkautuvien perhevalmentajien avulla. Tulokset ovat olleet erinomaisia ja Turussa alakouluikäisten koulupoissaolot ovat vähentyneet toiminnan myötä. Turun kaupunki rahoittaa nykyään toiminnan Turussa ja tänä syksynä se on laajentunut myös Turun lähikuntiin.

  • Vesa Sarmia

    11:37
    Kyllä, jatkossa olisikin tarkoituksenmukaista kohdentaa toimet niille, joiden riski pystytään todentamaan jo perusopetuksessa. Nämä indikaattorit ovat tiedossa.

Heidi Suomi

10:32
Keskustelussa on ollut esillä sosiaalityöntekijät ja tutkimuksellisuus, mutta tästä on unohtunut kokonaan sosiaaliohjaajat, jotka ovat Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneita (osa myös YAMK taustaisia) ja tällä hetkellä Yliopistojen tutkimukset eivät ole olleet avoimesti verkossa saatavilla, vaikkakin verorahoista niidenkin rahoitus on osittain kustannettu. Juopa näiden eri koulutuksentuottajien välillä on, valitettavasti, edelleen olemassa ja tälle asialle pitäisi voida tehdä jotakin. Asiakastyössä tarvittavaa kohtaamista, vuorovaikutustaitoja ja inhimillistä läsnäoloa oppii molemmissa, mutta oman työn kehittämisen ja jatkuvan oppimisen kannalta olisi tärkeää, että myös yliopistojen väitöskirjat olisivat avoimesti verkosta saatavilla. Nyt niitä pitää erikseen käydä yliopiston kirjastossa lukemassa, mikä ei työajalla yleensä ole mahdollista. Yhteistyö, avoimuus ja avoin tiedonvälitys kaikkien sosiaalialan osaajien välillä auttaisi alkuun. Näitä turhia raja-aitoja voitaisi helposti purkaa ja kohdentaa sosiaalityöntekijöiden resurssi ensisijaisesti lastensuojeluun, jotta perheet pääsisivät helpommin niiden ennaltaehkäisevien palveluiden piiriin. Sijaishuolto on kuitenkin aina se viimesijainen vaihtoehto ja jo ennen avohuollon asiakkuutta on perhesosiaalityössä mahdollista tarjota perheille matalankynnyksen tukea ja apua arkeen! Siellä perheen kanssa tehtävä muutostyöskentely on vapaaehtoista ja matalankynnyksen mahdollisuus muuttaa kunkin perheen arkea parempaan suuntaan. Tarvittavien palveluiden perhekeskeinen, tavoitteellinen työskentely olisi parhaiten mahdollista saavuttaa osallistuvan budjetoinnin kautta, jotta perheet voisivat yhdessä ammattilaisen kanssa pyrkiä räätälöimään juuri heidän tilanteessaan, perheen hyvinvointia parhaiten tukevat palvelut.

Jaana Alanko

10:32
Tässä esityksessä on selkeästi esitetty hyöty ja kustannusvaikutukset. Samanlaisen laskelman voisi tehdä sosiaalipalveluista ja näyttää sen poliitikoille ja viranomaisille.

Johanna Nuorteva

10:40
Noin 9% nuorista on koulutuksen, työn tai asevelvollisuuden ulkopuolella. Erityisopettajana näkee nämä syrjäytymispolut jo aikaisessa vaiheessa, eikä lukuisista koulun tekemistä lastensuojeluilmoituksistakaan ole hyötyä. Koulun näkökulmasta monesti vaikuttaa siltä, että nuorta ei sijoiteta edes silloin, kun kotona oleminen tuottaa suoraan syrjäytymistä. Esim. neljä vuotta kotona ollut nuori, jonka huoltaja oli sitä mieltä, että nuorelle on parempi suorittaa koulutus kotona itsenäisesti. Nuori oli neljä vuotta kotona ja siinä vaiheessa tuli lasten perusopetuksen ikä täyteen. Peruskoulu ei tullut valmiiksi. Missään vaiheessa ei suunniteltu sijoitusta. Koulun työntekijän näkökulmasta syrjäytymisen ehkäisyyn ei riittävästi uskalleta puuttua, jos fyysiset perusasiat ovat kunnossa. (Ruoka, hygienia, päihteettömyys, väkivallattomuus.) Myös syrjäytymisen estämisessä tarvittaisiin välillä järeitä toimia lastensuojelulta.

  • Ville Santalahti

    10:59
    Täytyy samalla muistaa, että tutkimus ei oikein tue sitä, että huostaanotto olisi kovinkaan vaikuttavaa - enempi päinvastoin. Tarvitsemme parempia tukimuotoja perheille ja lapsille koulunkäynnin tukemiseen.

Jaana Alanko

10:47
Minusta Hanna puhuu hyvin asiaa. Tärkeää saada asennemuutosta ja rohkeutta päätöksentekoon ja ehdottomasti tuoda esiin dataa (ja käyttää oikeita termejä) kentältä, joka rohkaisee tekemään niitä päätöksiä.

Alpo Heikkinen

10:51
Lastensuojelun kohdalla on muistetettava myös etiikka, ihmisarvo ja henkiin jääminen syvimmillään eli suojelutehtävän itseisarvo, joka on ihmisarvoperusteinen!

Ville Lahti-Nuuttila

10:51
Pitkäjänteisiä päätöksiä ei voida tehdä, koska valmistaudutaan jo seuraaviin vaaleihin. Olisiko Suomen ainoa pelastus yksipuolue järjestelmä?

Jaana Alanko

10:55
Nyt olisi syytä soveltaa samoja neuvoja kunnille, eduskunnalle ja hallitukselle, joita annettaisiin perheille, joilla on taloudellisia vaikeuksia. On tärkeää laatia realistinen budjetti, arvioida tarkasti, mihin kannattaa ja mihin täytyy pitkällä aikavälillä panostaa – ei turvautua "pikavippeihin" tai velkaan lyhytnäköisesti. Rahankäyttöä tulisi pohtia huolella ja tehdä kestäviä päätöksiä tulevaisuutta varten.

Sari Rautio

10:56
SAmalla tavalla kun tehdään 12vuotinen liikennejärjestelmäsuunnitelma - investointilogiikalla - tarvitaan pitkäjänteinen lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma. Jossa on myös rahat eikä pelkät kauniit toiveet. Ja ehdottomasti ne yhteiset tavoitteet josta Petri Hilli puhui.

Mika Pyykkö

10:57
Tiedostavatko kaikki julkisen puolen päättäjät, että vaikutusten hankinta = taseen ulkopuolista (riskitöntä) pääomaa käytössä?!

  • Sari Rautio

    10:58
    Ei. Tietoisuutta ja tutkittua tietoa onnistumisista tarvitaan lisää.

Mika Pyykkö

10:58
Iso kiitos kuuluu siis myös vaikuttavuussijoittajille, jotka kantavat taloudellisen riskin.

Birgitta Wulf

11:01
Mikä on lopulta vaikuttavuuden mittari? Onko se inhimillisyyden ja hyvinvoinnin nousu? Kaikkeen kun emme tarvitse rahaa. Yksstään yhteisöllisyyden lisääminen ja ihmisten kohtaamisten mahdollistaminen

Birgitta Wulf

11:01
Mikä on lopulta vaikuttavuuden mittari? Onko se inhimillisyyden ja hyvinvoinnin nousu? Kaikkeen kun emme tarvitse rahaa. Yksstään yhteisöllisyyden lisääminen ja ihmisten kohtaamisten mahdollistaminen

Jaana Alanko

11:02
Petri voisitko sinä olla tekemässä sellaisen virityksen?

  • Mika Pyykkö

    11:06
    Työstimme v. 2020 Vaikuttavuusinvestoimisen osaamiskeskuksessa (TEM) suunnitelman valtion ja kuntien (tuolloin ei vielä hvata) yhteisen vaikutusten hankintarahaston perustamiseksi. Yksi tuolloin maan hallituksessa ollut puolue esti aivan kalkkiviivoilla ko. rahaston toteutumisen.

  • Jaana Alanko

    12:13
    Harmi, että niin kävi. Onko tuosta olemassa jotain tietoa, jota voisi katsoa? Miten on, voisiko vielä lähteä asiaa viemään eteenpäin?

Jaana Alanko

11:04
Koska lapsiin ja perheisiin liittyvät asiat mielletään usein niin sanotuiksi pehmeiksi arvoiksi, niistä on päätöksenteossa helppo tehdä säästöjä. Mikäli päätöksenteossa otettaisiin systemaattisesti käyttöön vaikuttavuusarviointi ja vaikuttavuusinvestointien periaatteet, voitaisiin paremmin tunnistaa ennaltaehkäisevien ja perheiden hyvinvointia tukevien palvelujen pitkän aikavälin taloudelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt sekä tehdä tietoperusteisempia ja kestävämpiä päätöksiä

Birgitta Wulf

11:05
Tarvitsemmeko vaikuttavuuden arviointiin aina rahaa? Inhimilllisyyden ja toistamme välittämiseen tarvitsemme paikkoja missä ihmiset voisivat kohdata toisensa. Olisiko se mitenkään mahdollista?

Jaana Alanko

11:06
Mikä sen instrumentin nimi olikaan?

Katariina Leinonen

11:09
Lastensuojelussa puuttuminen pitäisi olla varhaisempaa ja matalemmalla kynnyksellä tapahtuvaa. Perhetyötä pitäisi voida tehdä paremmin lastensuojelun rinnalla. Ja nuorten jälkihuolto pitäisi olla vahvempaa. Nyt sijoitetaan 16-17v jo pahasti päihdeongelmlen piirissä olevia nuoria, annetaan rahallinen tuki nuorelle mutta ei

Ville Lahti-Nuuttila

11:13
Meillä ei toimi tällä hetkellä mitkään kantelujärjestelmät viranomaisten toiminnasta. AVI, POHA, EOA, EIT, HAO, oikeuskansleri ja nämä aiheuttaa pitkälle menevät valuviat yhteiskuntaan. Kun yksi viranomainen tekee väärän päätöksen tulee muut toistamaan sitä huolimatta näytöistä

Katariina Leinonen

11:15
Itsenäistyvälle nuorelle siis on taloudellinen tuki mutta ohjaavaa tukea karsitaan ja vaatimusta osallistaa nuorta opintoihin, töihin ei juurikaan ole vaan nuori saa liian helposti vastikkeettomasti rahaa. Se ei aja nuorta kuntoutumaan. Hyvinnointialueiden myötä resursseja ja rahaa palaa todella paljon tyhjänpäiväisesti väliportaisiin, monta ihmistä pyörittää samoja asioita ja papereita mutta päätöksiä ei saada eteenpäin. Turhia työtunteja ja kustannuksia mitkä voisi paremmin hyödyntää palveluihin.

Birgitta Wulf

11:15
Huostaanotto pitäisi olla aina se viimesijainen tuki perheille. Nyt tuntuu että se on kokonaan unohtunut. Kun lapsi otetaan huostaan niin perhe jää tyhjän päälle. Miten tällainen perhe tulee selviämään elämässään kun se juuret revitty? Miten on näiden turhien huostaanottojen vaikuttavuus? Onko se ainoastaa perhekotien yms. tahojen talouden nousu?

Jaana Alanko

11:18
Timo puhuu aivan asiaa. Päätöksenteossa ollaan nyt liian lyhytjänteisiä, eikä nähdä lasten ja nuorten tukemisen pitkän aikavälin hyötyjä ja säästöjä. Panostus lapsiin, nuoriin ja perheisiin tuottaa aina takaisin – aivan kuten kotona, missä lapset tarvitsevat tukea ja taloudellista apua, kunnes he jonain päivänä pärjäävät omillaan. Harva vanhempi miettii, paljonko lapsen tukeminen on tuonut säästöjä vuoden aikana – he vain tietävät, että se on välttämätöntä. Samalla tavoin yhteiskunnan tulisi nähdä lasten ja nuorten hyvinvointiin sijoittaminen investointina, ei kuluna. Se on kuin laittaisi rahaa pankkiin: tuotto näkyy myöhemmin parempana hyvinvointina ja pienempinä korjaavina kustannuksina.

Mika Pyykkö

11:28
Vaikutusten hankinta-ajattelu ohjaa lähes automaattisesti investoimaan ennakoivaan/ehkäisevään toimintaan! Ja se taas on inhimillisesti ja taloudellisesti todella kannattavaa (myös) pitkällä aikajänteellä.

Marko Grönroos

11:31
Mitä on tämä abstrakti "tuki", jonka pitäisi ratkaista kaiken? Perheet ehkä mielellään ottavat vastaan kotihoidon tukea, mutta muutoin lastensuojelun avohuollon tukitoimet ovat vanhemmille pakotettuja (jos haluavat pitää lapsensa). Yksityisyyteen, vanhempien henkilökohtaiseen vapauteen, parisuhteisiin ja jopa liikkumisen vapauteen puuttuminen ja erityisesti vanhemmuuden kyseenalaistaminen yksinomaan kärjistävät ongelmia ja rikkovat perheitä. Jotenkin katsotaan, että vähäisetkin nähdyt ongelmat ja kuvitellut seuraukset oikeuttavat vahvan puuttumisen aikuisten ihmisten perusoikeuksiin, kuvitellen ettei sillä ole mitään seurauksia, usein juuri päinvastaisia kuin mitä toivottiin. Tähän eivät auta investoinnit vaan lasten perhe-elämää rikkovien investointien lopettaminen.

Mika Pyykkö

11:35
Vaikuttavuussijoittamisessa kolme dimensiota eli taloudellinen tuotto ja riski sekä mitattava yhteiskunnallinen hyöty. Ns. tavanomaisessa sijoittamisessa kaksi dimensiota eli taloudellinen tuotto ja riski. Lisäksi: vastuullinen sijoittaminen välttää yhteiskunnallisesti haitallisen aikaansaamista, vaikuttavuussijoittaja haluaa saada aikaan mitattavaa yhteiskunnallista hyötyä.

Mimmu

11:45
Lapseni huostattiin ilman syytä, en edes tiedä miksi hän jäi laitokseen. Hänet vieraannutettiin 7 henkisestä perheestä, kaikki yhteys katsastiin. En ole tavannut 2018 jälkeen. Miten sossuilla voi olla niin iso valta, että lapsi viedään, mutta koskaan ei annettu mitään apua, ei edes yritetty. Myöhemmin selvisi, että 86%laitoksista yksityisiä, joten rahan vuoksi lapsia huostataan. Miksi sossujen toimintaan ei puututa??

Jaana Alanko

11:48
Miten nykyinen tietosuojalaki mahdollistaa datan siirron toimijoiden välillä?

Sari Rautio

11:53
Suhdeperusteisuus on a ja o. Luottamuksen rakentaminen, yhteiset tavoitteet ja se että ei olla toisiamme vastaan, tai kilpailijoita.

  • Pia k.

    11:56
    Erittäin hyvin sanottu! Yhteistä hyvää ollaan rakentamassa, vaikuttavuus ja tulokset ovat voitto kaikille.

Mika Pyykkö

11:54
Lapset ja nuoret -SIB on maailman laajuisesti monella tapaa ainutlaatuinen. Siitä on otettu oppia monessa maassa.

  • Jaana Alanko

    12:03
    Mahtavaa kuulla! Voisiko siitä saada lisätietoa?

  • Ville Santalahti

    12:04
    Sattuisiko jopa löytymään jotain julkaisua aiheesta?

Mika Pyykkö

12:26
Jaana ja Ville (+ muut): https://www.lskl.fi/hankkeet/lapset-sib/

Mika Pyykkö

12:27
Jaana ja Ville (+ muut), myös tämä, joka sisältää jonkin verran päivittämätöntä tietoa: https://advisory.eib.org/about/initiative-social-outcomes-contracting

Petri Guilland (Isät Lasten Asialla Ry)

12:28
Ilmoittauduthan maksuttomaan lapsen oikeuksien viikon webinaariimme ti 18.11.25 klo 13-16 "lapsen oikeus kuulua kahteen kotiin eron jälkeen" aiheesta puhumassa mm. Jari Sinkkonen https://forms.gle/E326UVK569D6KR2b8

Jaana Alanko

12:34
Mikä kunta Ruotsissa mukana?

Marko Grönroos

13:00
Yksityiset palveluntuottajat ovat iso osa lastensuojelun ongelmaa. Työntekijät ja yritykset osoittavat pätevyytensä ja tarpeellisuutensa löytämällä paljon ongelmia, joihin tarvitaan paljon puuttumista, joko toisen tai saman toimijan toimeksiantona. Ulkoistetut avohuollon tukitoimet tälläkin tavoin vain tuottavat (usein kuviteltua) tarvetta lisätoimille. Tämä sen lisäksi, että avohuollon "tuki" on vain hyvältä kuulostava käsite, jonka konkretia rikkoo perusoikeuksia, vanhempia, perheitä ja lopulta lapsia. Hulluimmassa kuviossa palveluntuottaja löytää paljon raskaita ongelmia perheistä, joissa mitään erityistä ei ole, ja sitten raportoi "valtavaa muutosta" perheissä (näitä sanoja olen useassa tilanteessa kuullut) ja asiakkuus lopetetaan – toki aina kuitenkin varauksin.

Mika Pyykkö

13:04
SIB on riskinjakorakenne. Olennainen asia on tavoiteasetanta ja sen hankkiminen -> vaikutusten hankinta. Ei siis toiminnallisia vaan vaikutustavoitteita. Käytännön toiminta muotoutuu tavoitteen saavuttamisen näkökulmasta. Jos jokin tapa ei toimi, tehdään toisin.

Vesa Sarmia

13:05
Minusta vaikuttavuusinvestoinnit ovat nimenomaan yksi ratkaisu velkajarruun. Kun julkinen sektori hankkii vaikuttavuutta, se maksaa tuloksista kun säästöt toteutuvat tai verokertymä lisääntyy.

Timo ståhl

13:13
Pitää muistaa että esim sote-kustannuksista 20% aiheutta 80% kustannuksista. Tarvitaan siis myös kohdennettuja toimia jo käytössä olevien väestötason toimien lisäksi. Tähän SIB tarjoaa oivan mahdollisuuden

TEKNINEN TUKI

13:26
Toivottavasti striimi on palvellut etäosallistujia! Hybriditapahtumatuotannosta vastasi Centre de Ville Oy. Voit lähettää palautetta striimistä ja teknisestä toteutuksesta osoitteeseen: ville@centredeville.com

Jaana Alanko

13:31
Kiitos upeasta tapahtumasta!!Todella antoisa ja opettavainen päivä

Sanna Virtanen

13:33
Onko streamtallenne siis tällä sivulla nähtävissä parin viikon ajan? Linkki siis vain kiinnostaa, että voin jakaa myös eteenpäin. Erittäin antoisa päivä! Kiitos

TEKNINEN TUKI

13:35
Striimi tulee tänne sivulle katsottavaksi huomenna.

Tervetuloa seminaariin!

Viisas investointi: vaikuttavuusperusteisuus lasten ja nuorten palveluissa


Miten saadaan aikaan käänne yhteiskunnassa, jotta lapset, nuoret ja perheet saavat apua vaikuttavasti ja oikea-aikaisesti? Voiko vaikuttavuusperusteisuus olla inhimillinen ja kuitenkin taloudellinen keino käänteen tekemiseen? Päivän aikana pohditaan ratkaisuvaihtoehtoja, puhutaan kustannuksista ja annetaan tilastofaktaa.

  

Seminaari on suunnattu hyvinvointialueiden ja kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja muille asiasta kiinnostuneille.